Kuva: Iina Aro
Millaisessa kodissa haluaisit tulevaisuudessa asua? Asumista koskevat ratkaisut ovat elämänkokoisia asioita, eikä niitä tehdä hätiköiden.
Kalajoen, Oulun ja Kuusamon yhteisessä Tutussa kodissa -kehittämishankkeessa on pohdittu yhdessä ikääntyneiden kanssa tulevaisuuden asumistoiveita. Osa kohdatuista ikäihmisistä toivoi asumisen jatkuvan nykyisessä kodissa. Toiset taas toivoivat tulevaisuuden asunnon olevan esteetön ja sijaitsevan palvelujen lähellä. Osalla nämä toiveet toteutuivat jo nykyisessä kodissa. Myös yhteisöllistä asumismuotoa pohdittiin yhtenä vaihtoehtona.
Asumisratkaisut ovat elämänkokoisia asioita, eikä niitä tehdä hätiköiden. Omaehtoinen asumisen ennakointi on nykyisen asumismuodon arviointia siitä, miten se vastaa mahdollisia tarpeita ikääntyessä. Se on kodin esteettömyyden ja turvallisuuden tarkastelua. Ennakoidessa on olennaisen tärkeää, että tietoa erilaisista asumisratkaisuista on saatavilla ja vaihtoehtoja ylipäätään on tarjolla.
Sosiaalihuoltolainuudistus tuo muutoksia asumispalveluihin
Vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä sosiaalihuoltolainuudistus tulee voimaan 1.1.2023. Uudistuksen myötä yhteisöllinen asuminen (SHL 21 b §) korvaa nykyisen niin sanotun tavallisen palveluasumisen. Palvelut erotetaan asumisesta ja ne järjestetään erikseen asiakkaan tarpeen mukaisina palveluina, esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina.
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.
Tehostettu palveluasuminen muuttuu ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi (SHL 21 c §), jonka sisältö säilyy pääosin ennallaan. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sisältyy hoidon ja huolenpidon lisäksi täysi ylöspito, kuten tähänkin saakka. Lisäksi henkilöstöä on paikalla ympärivuorokautisesti.
Lakimuutos mahdollistaa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisen samassa rakennuskokonaisuudessa (SHL 46 c §). Siihen voi kuulua myös niin sanotun tavallisen asuntokannan asuntoja. Tavoitteena on vähentää etenkin iäkkäiden henkilöiden muuttoja palvelutarpeen kasvaessa.
Yhteisöllisen asumisen toiminnallinen sisältö
Yhteisöllisessä asumisessa on keskeistä esteetön talo, joka sijaitsee ikä- ja muistiystävällisessä ympäristössä lähellä palveluita. Asuinkohteessa tulee olla yhteiset tilat, jotka mahdollistavat arjen luonnollisia kohtaamisia. Asukasta tuetaan toimimaan ja osallistumaan omien mielenkiinnon kohteidensa ja toiveidensa mukaan.
Uuden asukkaan muuttaessa yhteisölliseen asumiseen on olennaista tukea iäkästä muuttajaa sopeutumaan asuinympäristöön ja yhteisöön. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia kotikuntoutuksen muotoja.
Yhteisöllisyys ja monituottajainen toiminta eivät synny asuinkohteessa itsestään, vaan toiminta tarvitsee koordinointia ja kannattelua. Yhteisöllisyyskoordinaattorin tehtävänä on koordinoida toimintaa ja kartoittaa asukkaiden mielenkiinnon kohteita ja yksilöllisiä toiveita. Asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivalla yhteisöllisen asumisen toiminnalla voidaan vahvistaa yksilöllistä elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä.
Asumisen keskiössä on asukas ja toiminnan ytimessä ovat turvallisuus, luottamus, vastavuoroisuus ja yhteenkuuluvuus. Tavoitteena on paikallaan ikääntymisen mahdollistaminen myös toimintakyvyn heikentyessä ympäristön, ihmisten ja palvelujen joustavuuden kautta. Teknologiset ratkaisut tukevat omalta osaltaan asumista.
Yhteisöllisestä asumisesta tehdään oma hallintopäätös ja asukkaan tarpeen mukaisista palveluista tehdään oma hallintopäätöksensä. Asukkaiden tarpeen mukaiset palvelut ja tapahtumat järjestetään monituottajuutta hyödyntäen. On keskeistä tunnistaa ja määritellä eri toimijoiden (asukas ja omais- ja läheisverkosto, naapuriapu, järjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoistoimijat, yritysten palvelut, kunta ja hyvinvointialue) roolit ja vastuut osana yhteisöllistä asumista ja asumisen asukaspolkua.
Yhteisöllisen asumisen prosessi alkaa jo yhteisöllisen asumiskohteen suunnittelusta ja kunnan asuntosuunnittelusta, jossa korostuu tiiviin yhteistyön tekeminen yli toimiala- ja organisaatiorajojen.
Yhteisölliseen asumisen haasteita
Yhteisöllisen asumisen perustana ovat ympärillä asuvien ihmisten läsnäolo ja sosiaalinen kanssakäyminen, jotka lieventävät turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Riskinä on, että yhteisöllisyys tai sitä edistävä toiminta on liian yksipuolista tai se ei toteudu ollenkaan. Toimintaan tarvitaan systemaattista koordinointia ja yhteisöllisyyskoordinaattoria.
Vanhan rakennuskannan rakennukset eivät aina ole täysin esteettömiä, jolloin ympäristön joustavuus ei toteudu ja se saattaa estää tai ainakin hidastaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä liikkumista kodin ulkopuolella.
Liian myöhäinen ennakointi ja muutto voivat jarruttaa uuteen yhteisöön ja asuinympäristöön sopeutumista ja jopa heikentää toimintakykyä. Tässä korostuu ennakoinnin oikea-aikaisuus, ratkaisuja asumisesta tulisi tehdä riittävän ajoissa. Yksilön vastuun lisäksi myös organisaatioilla on vastuunsa tiedon tuottajana ja tarjoajana sekä asumisen kehittäjänä.
Hyvää asumista hyvän arjen kautta
Ikääntyminen tuo asumisen perustarpeeseen omat erityispiirteensä. Oman kodin tulee olla esteetön, viihtyisä ja turvallinen. Asuminen ei rajoitu vain asuntoon, vaan on huomioitava myös lähiympäristö. Esteetön ja ikäystävällinen asuinympäristö mahdollistaa yhdenvertaisempaa osallistumista yhteiskuntaan ja itsenäistä elämää.
Sosiaalisen ympäristön tarkastelussa punnitaan sosiaalisia tarpeita, naapurustoa, taloudellista hyvinvointia ja elämänlaadullisia tekijöitä. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tulee tukea asukasta aktiivisena toimijana ja osallistujana. Hyvä asuminen mahdollistuu oman hyvän elämän ja arjen kautta. Asumisen monimuotoisuus mahdollistaa omannäköisen elämän.
Asumisvaihtoehtojen monipuolistaminen kehittämistyön tavoitteena
Tutussa kodissa -kehittämishankkeessa on tähdätty ikäihmisten asumisvaihtoehtojen monipuolistamiseen kehittämällä ikäihmisten asumisen tarpeisiin uutta joustavampaa mallia. Hanke on yksi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamista Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille -hankkeista (JOPA), joita toteutetaan neljällä eri alueella Suomessa.
Hankekokonaisuus on osa kansallista ikäohjelmaa ja sillä toteutetaan myös hallitusohjelmaa sekä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuosituksessa painotetaan ikäystävällisyyden huomioimista asuinalueiden suunnittelussa ja olemassa olevien asuinympäristöjen kehittämisessä sekä ikääntyneille sopivien asumisratkaisujen toteuttamista, kuten välimuotoinen ja yhteisöllinen asuminen.
Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 5/2022.