Esteettömiä asuntoja on vähän

Väestö ikääntyy vauhdilla, mutta asunnoista vain 15 prosenttia on esteettömiä. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti; yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana.

Asunnon esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?” Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla? Onko kotiovelle johtava maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi?

Esteettömyys mahdollistaa itsenäisen toiminnan. Toimiva ja turvallinen sisäänkäynti on katettu ja hyvin valaistu. Riittävän kokoinen tasanne sisäänkäynnin edustalla, riittävän leveä oviaukko ja tilava tuulikaappi mahdollistavat toimimisen ja oven avaamisen myös apuvälineitä käyttäville. Painavat ovet hankaloittavat liikkumista, erityisesti kun toimintakyky on heikentynyt.

Eteisessä on hyvä olla riittävästi tilaa toimia myös mahdollisten apuvälineiden kanssa. Esteettömässä keittiössä on tilaa säästäviä kalusteratkaisuja kuten sähköisesti tai mekaanisesti säädettäviä työtasoja ja hyllyjä. Kodin wc- ja pesutilat on mitoitettu ja kiinteät kalusteet sijoitettu siten, että toimiminen on mahdollista myös liikkumisen apuvälineiden kanssa.

Esteettömyys kannattaa huomioida myös materiaalien valinnassa sekä tilojen värityksessä. Usein myös ääniympäristö unohtuu, kun puhutaan tilojen toimivuudesta. Valaistus ja värit on merkityksellistä kaikille ikääntyville, mutta etenkin kun puhutaan muistisairaan kodista.

Korjausneuvonnan merkitys asumisen ennakoinnissa

Yleisimmin yhteydenotto Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvontaan koskee ikääntyneiden ihmisten asuntojen kylpyhuoneiden ja WC-tilojen muutostarvetta. Usein näihin liittyy toiminnallisuuden ja esteettömyyden parantaminen. Vuoden 2021 korjausneuvonnan tilaston mukaan lämmitysjärjestelmien muutoksiin liittyvä neuvonnan tarve on kasvanut. Tämä johtuu osittain siitä, että öljylämmityksen vaihtamista kestävämpään lämmitysratkaisuun tuetaan näkyvästi rahallisesti.

Jo kolmekymmentä vuotta toimineessa asuntojen korjausneuvonnassa työskentelee alueellisena korjausneuvojana neljätoista rakennusalan ammattilaista. Maksuton neuvontapalvelu on suunnattu 65 vuotta täyttäneille, mutta neuvontaa saavat myös ikääntyneiden omaiset sekä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Esteettömiä asuntoja on vähän

Tällä hetkellä maamme asunnoista esteettömiä on vain 15 prosenttia, eli noin puoli miljoonaa. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa sekä asuntojen suunnittelussa on huomioitava ikääntyneet, mutta yhtä lailla suunniteltava monisukupolvisia asuinalueita ja kiinteistöjä. Kuitenkin uudisasuntojen osalta asuntokanta muuttuu hitaasti, joten tästä syystä korjausrakentaminen on merkityksellistä.

Ikääntyneen asumisessa on huomioitava esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi myös se, että millaisia palveluja on asunnon läheisyydessä ja miten ne ovat saavutettavissa. Mahdollisuus osallistua itselle tärkeisiin harrastuksiin sekä sukulaisten ja ystävien tukiverkon saatavuuden merkitys korostuvat ikääntymisen rinnalla.

Oman kodin toimivuuden arvioinnissa on tärkeää huomioida myös asunnon hoito- ja huolto-osaaminen sekä ennen kaikkea jaksaminen. Asuntojen korjausneuvojien verkosto auttaa ja tukee ikääntyvää asuntojen ennakointiin ja varautumiseen liittyvissä asioissa sekä neuvoo mahdollisessa asunnon korjaus- ja muutostyön prosesseissa.

Henkilökuva: Nina Leino.
Kirjoittanut

Nina Leino

Korjausneuvoja, Vanhustyön keskusliitto Nina Leino toimii Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojana Länsi-Uudenmaan ja Vantaan alueella. Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri ja hän on erityisen kiinnostunut palvelumuotoilusta. Vapaa-aikanaan hän on mukana monenlaisissa taiteeseen liittyvissä projekteissa.
Takaisin (Asuminen)