Kuva: Ilkka Vuorinen
Uni on hyvinvoinnin perusedellytys. Pitkittynyt stressi on tyypillisin työikäisen univaikeuksien aihe, ja toisaalta uniongelmat lisäävät kehon stressireaktiota. Hyvään uneen ja levolliseen mieleen kannattaa panostaa, pienin askelin.
Työpsykologi Heli Rautjärvi näkee viimeiset työvuodet ennen eläkeikää ruuhkaisina. Monesti omat vanhemmat ikääntyvät, töissä pitäisi jaksaa ja vapaa-ajallakin voi olla huolia.
”Tämä ei ole helppo vaihe – ole armollisen lempeä itsellesi. Kannattaa kuitenkin myös vaalia terveellisiä elämäntapoja ja hoitaa omaa terveyttä”, Rautjärvi kehottaa. ”Toisaalta vanhemmiten viisastuu, ja iän myötä tulee usein myös suhteellisuudentajua, josta voi saada voimavaroja stressin taklaamiseen.”
Uni kannattelee meitä
Rautjärven mukaan huonolaatuinen tai liian lyhyeksi jäävä uni tuntuu kaikessa suorituskyvyssä, niin fyysisessä kuin mielen toiminnoissakin, ja saa aikaan kehossa stressireaktioita. Jos palautuminen päivän tai vuorokauden rasituksesta jää huonon unen takia pitkiä aikoja vajaaksi, niin riski sairastua myöhemmin kasvaa. Unettomuuteen liittyy myös painonnousua, joka voi johtaa fyysisiin sairauksiin.
”Nukkuminen on aina parempi kuin valvominen, mutta etenkin syvää unta pitää vaalia”, Rautjärvi kertoo. ”Omaa unitilannetta voi kartoittaa kahdella kysymyksellä: Heräänkö aamulla virkeänä ja rajoittaako väsymys toimintakykyäni päivällä?”
Seuraavan yön unta lähdetään rakentamaan jo sillä hetkellä, kun aamulla herätään. Kaikki päivällä tehdyt valinnat tukevat tai eivät tue hyvää unta. Rautjärven mukaan uni on hyvin riippuvainen sisäisestä biologisesta kellosta. Kello tahdistuu kaikkein parhaiten, kun esimerkiksi ateriat ja aktiivisuus toistuvat säännöllisesti samassa rytmissä.
Ikääntyminen on univaikeuksien riskitekijä
Univaikeudet voivat olla Rautjärven mukaan monenlaisia: nukahtamisvaikeuksia, yön aikaista heräilyä, liian aikaisin heräilyä, virkistämätöntä unta tai usein joku yhdistelmä näistä. Ikääntyminen on univaikeuksien riskitekijä. 50 ikävuoden jälkeen uni kevenee ja syvän unen määrä lähtee laskuun.
Univaikeuksien takana voi olla myös hormonaalisen toiminnan vaivoja. Naisilla vaihdevuodet voivat aiheuttaa univaikeuksia, ja miehillä esimerkiksi lisääntynyt virtsaamistarve katkoa unta.
Työikäisten pitkittyneiden uniongelmien tyypillisin aihe on pitkittynyt stressi. Toisaalta uniongelmat lisäävät kehon stressireaktiota. Uni ja stressi voivat myös pahentaa toinen toistaan. Työikäisillä lääkkeetön univaikeuksien hoito aloitetaankin stressitekijöiden selvittämisellä.
Pitkittynyt stressi kuormittaa kehoa
Lyhytkestoinen stressi lisää toimintakykyä ja siitä saa voimaa hetkellisesti tiukkaan rutistukseen. Pitkittyessään, ja jos stressistä ei pääse palautumaan, se muuttuu negatiiviseksi distressiksi. Pitkittyneellä stressillä on monia huolestuttavia terveysvaikutuksia: verenpaine nousee ja riski kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauteen sairastumiseen kohoaa.
Rautjärvi muistuttaa, että stressitekijöitä voi olla muuallakin kuin työelämässä. Esimerkiksi omat tai läheisten sairaudet tai huoli tulevaisuudesta voi kuormittaa.
”On hyvin yksilöllistä, mikä on kenellekin liikaa. Mutta yleensä kuuntelemalla kehoamme ja mieltämme tunnistamme itse, onko meidän hyvä vai huono olla”, Rautjärvi sanoo.
Stressistä eroon pienin askelin
Stressin lieventäminen lähtee sen tunnistamisesta ja itselleen tunnustamisesta. Rautjärvi kannustaa rehelliseen itsetutkailuun. Istahda itsesi kanssa alas ja listaa paperin ja kynän kanssa ylös tilanteesi.
Viisi kysymystä stressaantuneelle
- Olenko elämääni tyytyväinen?
- Käytänkö ajan siihen, mihin haluan?
- Ovatko kuormitus- ja voimavaratekijät tasapainossa?
- Minkä kouluarvosanan antaisin elämäni tyytyväisyydelle ja onnellisuudelle?
- Minkä pitäisi olla oikein, että kouluarvosanani nousisi yhdeksään?
Rautjärvi neuvoo miettimään vastausten pohjalta mahdollisimman pieniä arjen asioita, joita voisi laittaa kuntoon. Aloita pienestä tasapainoista hyvää oloa tukevasta teosta.
Toisaalta on tärkeää tunnistaa ne asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa ja pyrkiä muuttamaan omaa suhtautumista niihin, jotta kuormitus vähenisi. Rautjärvi kannustaakin kaikkia etsimään juttukumppanin purkamaan stressiä: ”Olemme helposti turhan sisukkaita. Tiedetään että usein juttelu jonkun kaverin kanssa voi tuoda uusia näkökulmia ja luottamusta siihen, että asiat selviävät.”