Ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö on selkeä, helposti hahmotettava ja esteetön. Se mahdollistaa itsenäisen liikkumisen turvallisesti sekä tukee osallisuutta, mahdollistaen kohtaamisia toisten kanssa. Tarvittavat palvelut ovat lähellä ja opasteet ja muut ympäristön vihjeet tukevat orientaatiota.
Ikä- ja muistiystävällinen ympäristö huomioi ikääntyneiden ja muistisairaiden tarpeet ja voimavarat ja tukee heidän taitojaan ja toimintakykyään.
Ikäystävällinen asuinympäristö
Kaupunkien ja yhteisöjen ikäystävällisyydellä tarkoitetaan aktiivisen ikääntymisen edistämistä tarjoamalla ikäihmisille elämänlaatua parantavia mahdollisuuksia terveyteen, turvallisuuteen ja osallistumiseen. Tavoitteena on, että kaupungit rakenteineen, rakennuksineen ja palveluineen olisivat sellaisia, että ne sopivat ja ovat saavutettavissa myös ikääntyneille ihmisille erilaisine tarpeineen.
Ikäystävällinen asuinympäristö huomioi asukkaidensa ikääntymisen myötä muuttuvan toimintakyvyn.
Ikäystävällisellä asuinalueella kauppapalvelut ovat kävelymatkan päässä. Myös muiden hyvinvointipalveluiden, kirjaston ja terveyspalveluiden olisi tärkeää sijaita lähellä. Arkea sujuvoittaa helppokäyttöinen julkinen liikenne.
Tutkimuksia ja hankkeita
- Yhteisöllisyyttä edistävät ikäystävälliset kylät -hankkeen konseptikortit. Aiheet: Ikäystävällinen kaupunkitila, Ympäristön turvallisuus, Lähiluonto lisää hyvinvointia, Asuminen – Koti, Ikäystävälliset palvelut, Ikäystävällinen teknologia, Yhteisöllisyys ja Esteettömyys.
- Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille loppuraportti (Aalto yliopisto 2022)
- Muisti- ja ikäystävällisyyttä asuinympäristöihin pikaopas (Ikäinstituutti)
- ASUVA-hankkeen (asumisen uudet vaihtoehdot ja hyvä vanhuus) kansalaisopas (Ikäistituutti)
- Turvallinen asuinalue ikääntyneille. (Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:10)
- Ikäturvallinen asuinalue -opas (Ikäinstituutti)
- Ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja taajamissa (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:2)
- Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017)
- Ympäristö muistin tukena (Ikäinstituutti)
Ikäturvallinen asuminen
Ikäturvallinen asuminen kattaa niin fyysisen kuin sosiaalisen ympäristön. Keskeisiä turvallisuustekijöitä ovat liikkumisen turvallisuutta tukevat esteettömyys ja hahmotettavuus sekä sosiaalista turvallisuutta luova yhteisöllisyys. Opas Ikäturvallinen asuminen kuvaa toimintatapoja, joiden avulla ikääntyneet asukkaat, kunnat ja järjestöt voivat parantaa asuinalueiden turvallisuutta.
Turvallisuuskävelyllä tarkastellaan asuinympäristöä yhdessä ikääntyneiden kanssa. Kävelyn aikana ennakoidaan vaaranpaikkoja ja pohditaan mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Tarkistuslistassa on ohjeet kävelyn järjestäjälle ja kysymyksiä osallistujien vastattavaksi.
Muisti- ja ikäystävällinen asuinympäristö

Muisti- ja ikäystävällinen asuinympäristö on helposti hahmotettava ja esteetön. Se mahdollistaa iäkkään henkilön toimimisen, vaikka liikkuminen ja muu toimintakyky sekä aistien toiminta heikkenevät. Se tuottaa myönteisiä elämyksiä, herättää kiinnostusta ja kannustaa yhteisöllisyyteen ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita.
Tarjolla on monipuolisia sekä ikääntyneille suunnattuja että sukupolvet yhdistäviä toimintoja, myös levähdyspaikkoja ja matalankynnyksen kohtaamispaikkoja.
Muistiystävällinen koti ja ympäristö
- Tukee hahmottamista.
- Tukee identiteettiä.
- Aktivoi toimintaan.
- Orientoi aikaan.
- On esteetön.
- Lisää turvallisuuden tunnetta.
- Mahdollistaa sosiaaliset suhteet.
- Mahdollistaa luontokokemukset.
Tuttu ympäristö tukee toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä, ja rutiinien varassa voi olla helppo ja hyvä toimia muistisairauden edetessäkin. Ympäristön muutokset saattavat sekoittaa, vähentää omatoimisuutta ja aktiivisuutta sekä lisätä turvattomuuden tunnetta.
Asuinympäristön tuttuus ja helposti hahmotettavuus sekä tilan ymmärrettävyys ja esteettömyys helpottavat muistisairaiden ihmisten arkea toimintakyvyn heiketessä.
Kodin merkitys on neljää seinää suurempi. Koti on paitsi asumispaikka, myös turvallisuuden, muistojen ja menneisyyden, identiteetin ja hyvän olon tyyssija.
Aistien huomioiminen
Aistit heikkenevät iän myötä, eivätkä aivot enää prosessoi aistielinten tietoa virheettömästi. Myös muistisairaudet vaikuttavat aistitiedon tulkintaan. Virhetulkintojen seurauksena kotitapaturmien riski voi kasvaa. Heikentyneenäkin aistit ovat kuitenkin tärkeä väline ympäristön havaitsemiseen ja niiden huomioonottaminen auttaa turvallisen ympäristön luomisessa.
Aistit on hyvä huomioida asumisessa kodin toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Kiinnittämällä huomioita kodin valaistukseen, väreihin ja kontrasteihin ja akustiikkaan tukevat kodin toimivuutta.
Näköaisti auttaa ymmärtämään ympäristöä sekä navigoimaan, näköaisti ehkäisee kaatumisia. Kuuloaisti on tärkeä esimerkiksi hätätilanteita ajatellen. Palovaroittimen ääni täytyy kuulla, jotta voi reagoida. Hajuaisti on tärkeä niin liesipalon havaitsemiseksi kuin monipuolisen ravitsemuksen toteutumiseksi, ruuan tuoksu voi herättää ruokahalun.
Tuntoaisti on hyvä huomioida lämpötilaa ajatellen, esimerkiksi lattialämmitys ja riittävän lämpimän veden käyttäminen voi tehdä peseytymistilanteista miellyttävämpiä. Toisaalta viileä makuuhuone voi auttaa nukahtamaan paremmin.
Lue lisää aistien huomioimisesta asumisessa
Kun asuminen ei ole kotona enää mahdollista edenneen muistisairauden vuoksi
Muistisairaudet ovat eteneviä sairauksia ja on tärkeää arvioida, milloin omassa kodissa asuminen ei ole enää toimintakyvyn ja turvallisuuden näkökulmasta mahdollista. Erityisen tärkeää arviointia on tehdä yksin asuvan muistisairaan kohdalla.
Jos kotiympäristö ei enää vastaa tarkoitukseen esimerkiksi perhekoti tai palveluasuminen voi tulla kyseeseen.
Asumisen ratkaisuja on hyvä ennakoida ja keskustella yhdessä muistisairaan kanssa. Toisinaan sairastuneella itsellään voi olla erilainen käsitys omasta toimintakyvystään ja pärjäämisestään kotona. Keskustelun tukena voi käyttää Hoitotyön tutkimussäätiön Muistava-hankkeen materiaaleja.
Jos herää huoli läheisen, naapurin tai ikääntyneen ihmisen kotona pärjäämisestä, kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen tai jos asumisen turvallisuus on pitkälle edenneen muistisairauden myötä paloturvallisuuden näkökulmasta vaarallista, ilmoituksen voi tehdä pelastuslaitokselle.
Tukimateriaalia muistisairaan asumiseen
- Muistava-hankkeen materiaaleja
- Lomake muistisairaan oman tahdon ilmaisuun on tarkoitettu muistisairautta sairastaville. Lomakkeella muistisairautta sairastava voi kirjata ylös asumisen toiveitaan. (Muistava-hanke)
- Muistava-kuvakortit on tarkoitettu muistisairautta sairastavalle, hänen omaisilleen, läheisilleen ja ammattilaisille. Keskustellaan nykyisen asumismuodon toimivuudesta ja arjen sujumisesta sekä tulevan asumisen suunnitelmista. (Muistava-hanke)
- Työkalu muistisairaan asumistilanteen arviointiin on tarkoitettu muistisairautta sairastavan omaisille, läheisille ja ammattilaisille. Kartoitetaan muistisairaan nykyistä asumistilannetta, sen puheeksi oton ja tarkemman arvioinnin tarvetta. (Muistava-hanke)
- Ympäristö muistin tukena (Ikäinstituutti)
- Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry: Turvallisesti kotona -hanke Turvallisia vuosia muistiperheille – Tietoa turvallisesta kotona asumisesta muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen
- Huoli-ilmoitus
- Ilmoitus ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä
Ajankohtaista
-
Mistä löydät sä ystävän? – ryhmistä kohtaamisia arkeen
Lue artikkeli: Mistä löydät sä ystävän? – ryhmistä kohtaamisia arkeen -
Tukea loppuelämän suunnitteluun rinnallakulkijan kanssa.
Lue artikkeli: Tukea loppuelämän suunnitteluun rinnallakulkijan kanssa. -
Tähtäimessä elämäni eläkevuodet – miksi valmistautuminen kannattaa?
Lue artikkeli: Tähtäimessä elämäni eläkevuodet – miksi valmistautuminen kannattaa? -
Minäkö liian vanha rattiin?
Lue artikkeli: Minäkö liian vanha rattiin? -
ChAnGE-hankkeen ja Vanhustyön keskusliiton Ikäoppaiden yhteistyö
Lue artikkeli: ChAnGE-hankkeen ja Vanhustyön keskusliiton Ikäoppaiden yhteistyö -
Asumisen ennakointi – kuka tekee ratkaisut?
Lue artikkeli: Asumisen ennakointi – kuka tekee ratkaisut? -
Ruokailoa ruokailuhetkiin
Lue artikkeli: Ruokailoa ruokailuhetkiin -
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vanhustyönkeskusliiton Ikäoppaiden yhteistyö
Lue artikkeli: Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vanhustyönkeskusliiton Ikäoppaiden yhteistyö