Ystävien ja kohtaamisten uskomaton voima

Tutkimusten mukaan sosiaalisilla suhteilla ja ystävien läheisyydellä on uskomaton voima. Tämä ”luontaislääke” säännöllisesti käytettynä ylläpitää terveyttä ja vähentää jopa terveyspalveluiden tarvetta. Ja siltä se monesta tuntuukin:

”Kipuja on enemmän kun olen yksin. Yhdessä muiden kanssa kivut unohtuvat.”*

Tuuleta säännöllisesti

Olipa elämänkulun vaihe mikä tahansa, sosiaaliset suhteet ovat meille tärkeitä. Esimerkiksi elämän tiukoissa tilanteissa tai surun kohdatessa muut ihmiset ja heidän hoivaavat sanansa jäävät kannattelemaan. Myös muutostilanteisiin liittyvä vertaistuki – tunne siitä, että ollaan samassa veneessä – on tärkeää. Monesti helpottaa, kun saa tuulettaa ajatuksia juuri samassa elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa.

Nautimme siitä, kun saamme tehdä asioita, jotka ovat meille mielekkäitä. Ja monesti ne tuntuvat vielä paremmalta, kun koettuja asioita saa jakaa jonkun toisen kanssa. Näin on tutkitustikin: mielekäs yhdessäolo esimerkiksi vähentää stressiä sekä kohentaa psyykkistä hyvinvointia ja fyysistä terveyttä. Mikä tärkeintä, hyvää tekevät ihmissuhteet luovat elämällemme merkityksellisyyttä. Ne ovat hyvinvointimme yksi keskeinen peruspilari.

Muuttuuko tarve sosiaalisuuteen ikääntyessä?

Tarve olla osallinen, merkityksellinen muille ja samalla itselleen ei muutu mihinkään ikääntyessä. Kuitenkin tavat ja tilanteet, joiden kautta olemme läsnä muiden kanssa, saattavat muuttua elämänkulun ja roolien mukaan. Opiskelijana ihmissuhteet ovat olleet ehkä erilaisia kuin keski-iässä. Perheelliset puhuvat ruuhkavuosista, joissa mahdollisuudet perheen ulkopuolisille sosiaalisille suhteille saattavat olla kortilla. Työuraan liittyvä kanssakäyminen voi saada kunniakkaankin merkityksen. Eläkkeellä puolestaan työhön, lepoon, itsestä huolehtimiseen sekä vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin käytettävä aika keikahtaa päälaelleen.

Muutokset ajankäytössä ja rooleissa voivat heijastua myös ihmissuhteiden rytmiin ja tempoon. Rytmivaihdosten edessä itselleen on hyvä olla armollinen. Esimerkiksi eläkkeelle jäädessä itselle sopivan sosiaalisen rytmin löytyminen voi vaatia aikaa. Joidenkin kalenteri voi täyttyä yhtäkkiä. Toiset taas havahtuvat viihtyvänsä pitkiäkin aikoja yksin. Keskeistä tasapainoisessa sosiaalisessa ympäristössä ja kanssakäymisessä on se, että sosiaaliset suhteet ovat omien odotusten mukaiset. Kenenkään toisen kalenteria tai tapaamistiheyttä ei kannata verrata omaansa.

Jos koet olosi yksinäiseksi tai pelkäät tulevaisuudessa jääväsi yksin, ole asian kanssa mahdollisimman avoin. Lähipiiri, omalääkäri, lähellä olevat järjestöt ja yhdistykset ovat esimerkkitahoja, joiden kautta asiaa kannattaa lähteä avaamaan.

On tärkeää muistaa, että yksin viihtymistä ei pidä sotkea yksinäisyyden kokemukseen, joka on läsnä joka kolmannen ikääntyvän elämässä. Ikääntyminen sinällään ei tuo mukanaan yksinäisyyttä. Sitä useimmiten tuovat monet ikääntymiseen liittyvät muutokset ja menetykset. Leskeytyminen, muutto palvelutaloon tai kokemus oman toimintakyvyn heikentymisestä ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Yksinäisyyttä kannattaa yrittää ennaltaehkäistä ja välttää, sillä se on yhteydessä moniin eri terveyden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksiin, mm. tiedollisten toimintojen heikentymiseen (muisti), mielialaan ja fyysiseen terveyteen.

Sosiaalisten suhteiden resepti toimii missä iässä tahansa

Resepti hyvää tekeville sosiaalisille suhteille on melko yksinkertainen. Annostelu on silti jokaisessa elämänkulussa hyvin uniikki ja vaihteleva. Reseptin hyvinvointia lisäävät vaikutukset ulottuvat koko elämänkulkuumme.

Väitän, että harvojen reseptien noudattaminen on yhtä mukavaa. Siksipä keskustele, kuuntele, kosketa ja harrasta läpi elämän.

*Sitaatti Anu Janssonin väitöskirjatutkimukseen liittyvästä haastattelusta