Aivotyötä, arvovalintoja ja avointa keskustelua – vinkit kodin järjestelyyn

Elämänmuutos nostaa pintaan myös tarpeen järjestellä ja siivota kotia. Ammattijärjestäjä Milla Havangan puoleen on käännytty esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ikääntyneenä on tullut aika muuttaa. Avun tarve voi olla konkreettinen, vaikkapa käytännön apu tavaroiden paikalleen saattamiseksi. Havanka kertoo myös toimineensa apuaivona – rohkaisemassa tarttumaan toimeen.

Siivoamiseen ja raivaamiseen saatetaan ryhtyä yhdessä lasten tai läheisten kanssa. Havangan mukaan järjestely voi olla tosi mukavaa yhteistä aikaa, mutta esiin voi pulpahtaa kaikenlaisia konflikteja. ”Järjestelyyn kannattaa varautua avoimin mielin, eikä yrittää ketään kääntää ja vääntää mihinkään suuntaan”, Havanka evästää. Hän jatkaa, että järjestelyssä ja siivoamisessa on kyse myös itsenäisyydestä, jopa itsemääräämisoikeudesta. Havanka painottaa, että jokaisen olisi hyvä saada jo ajoissa miettiä, mitkä tavarat ja asiat ovat tärkeitä.

Mitä ammattijärjestäjä tekee?

Järjesteleminen on aikaa vievää, ja Havangan roolina on yleensä auttaa järjestely alkuun. ”Sitä helposti pallottelee mielessään, että pitäisi järjestellä ja siivota, mutta kun ammattijärjestäjä tulee tiettyyn aikaan paikalle, niin asiat tulee myös tehtyä.”

Ammattijärjestäjän vahvuutena on ulkopuolisuus – ystävä tai sukulainenkin voi olla hyvä tuki järjestelyssä, mutta tilanteessa pitää osata pysyä neutraalina. Luopuminen on entistä vaikeampaa, jos auttamaan tullut ystävä jää vain sovittelemaan vaatteita tai katselemaan valokuvia.

Mistä aloittaa järjestely?

Toisen aarre on toisen roska. Havanka on huomannut, että jälkipolvia tuskastuttaa monesti kaikenlaisen uutta elämää odottavan materiaalin jemmat: esimerkiksi langanpätkät ja korjausta odottavat tavarat. Näistä kannattaa luopua rohkeasti.

Toinen helppo siivouskohde ovat vaatteita pursuavat kaapit, joista voi löytyä karsittavaa ja hyväntekeväisyyteen sopivaa. Pieneksi jääneistä vintagemekoista tai laadukkaista materiaaleista tehdyistä vaatteista saattaa olla vielä iso ilo jollekulle muulle.

Sen sijaan muistotavaroiden, esimerkiksi valokuvien tai kirjeiden, karsiminen on usein hankalaa. Niistä ei kannata aloittaa ja niihin ei kannata jumiutua, Havanka opastaa. Voit myös tehdä muistoesineistä entistä arvokkaampia. Voisitko vaikka kirjoittaa ylös tietoja tai tarinoita ihmisistä, joita enää sinä tunnistat vanhoista valokuvista? Näin tarinat eivät katoa ajan virtaan.

Havanka on törmännyt ihmistyyppiin, joka ei halua vaivata jälkipolvia järjestelemisellä. Silloin vaarana on heittää pois sellaista, mikä olisikin haluttu säilyttää. Havanka kannustaa järjestelemään ajan kanssa ja avoimesti keskustellen.

Löytävätkö läheisesi tärkeät paperisi?

Eteen voi tulla tilanne, että läheistesi tarvitsee saada käsiisi asiakirjojasi tai tehdä puolestasi päätöksiä. Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorelan mukaan tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Näiden pitäisi löytyä tarvittaessa helposti ja vaikeuksitta – esimerkiksi pankin tallelokeroon ei välttämättä pääse kukaan puolestasi.
Mikä on hoitotahto?
Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Havanka suosittelee keräämään tärkeät asiakirjat ja paperit selvästi merkittyyn kansioon, jolloin osaat tarvittaessa opastaa läheisiäsi noutamaan ne puolestasi.

Vuorela toteaa, että hoitotahto kannattaa tallettaa mahdollisimman moneen paikkaan: sähköisesti Kanta-palveluun, mutta myös erikseen sellaiseen terveydenhuollon yksikköön, jossa on paljon potilaana. Paperista versiota voi säilyttää kotona.

Ideana on, että hoitotahto varmasti pompahtaisi esille silloin kun sitä tarvitaan. ”Erityisen tärkeää on puhua hoitotahdon sisällöstä omien läheisten kanssa. Siinä tapauksessa, että potilas ei pysty itse päättämään hoidostaan, hoitohenkilökunta voi kuulla laillista edustajaa tai läheisiä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa.” Vuorela selventää.

Siisteys tuo turvaa

Tavarat ja niiden sijoittelu kotona vaikuttavat osaltaan esteettömyyteen. Matot, erilaiset nyytit, laatikot ja muut tavararöykkiöt vaikeuttavat liikkumista. Ahtaassa asunnossa on hankalaa asua, mutta erityisen vaarallista onnettomuustilanteissa. Havanka kehottaa pohtimaan onko asunnossa paljon palokuormaa eli tulipalotilanteessa syttyvää materiaalia. Entä miten pelastajat mahtuisivat tarvittaessa paikalle?
Mistä tunnistaa esteettömän kodin?

Havangan kokemusten mukaan keittiö on usein erityinen riskipaikka. Kun kaapit täyttyvät, päädytäänkin säilyttämään kaikenlaista hellan päällä. Voi myös olla tarpeen järjestellä tavarat uudelleen ylä- ja alakaappeihin, niin että usein käytetyt tavarat todella ovat tarttumaetäisyydellä.

Järjestäminen ja alkuun pääseminen voi viedä todella kauan, Havanka kertoo. ”Palveluni on usein sellaista, että ensin istutaan alas juttelemaan. Puhumme yhdessä eri tarpeiden tasapainosta: mistä kaikista asioista on tärkeää säästää muisto ja miten kotiin tuodaan olemisen helppoutta.”

Aloita jo tänään

Voisiko eläkeiässä jo vähän hellittää ja jättää siivoamisen ja järjestelyn muiden huoleksi? Havanka pohtii kysymystä hetken. ”Jotenkin ajattelisi itse, että tavaroiden säästämistä tai niistä eroon hankkiutumista olisi hauska miettiä rauhassa ja ajatuksen kanssa ilman painetta ja pakkoa. Ja vielä silloin kun on hyvissä fyysisissä voimissa.”