Näin edunvalvontavaltuutus laaditaan

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla nimeät henkilöt hoitamaan tulevaisuudessa asioitasi siinä tapauksessa, että et siihen itse enää kykene. Edunvalvojaan verrattuna itse nimetty edunvalvontavaltuutettu on joustava ja edullinen tapa huolehtia asioistasi. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen alkaa omien toiveiden kirkastamisella. Asiakirjana edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen, ja se tulee voimaan vain tarvittaessa.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on hyvä aloittaa pohtimalla oman elämänsä tärkeitä asioita ja arvoja esimerkiksi varallisuuden käyttämisen suhteen. Lisäksi kannattaa miettiä rauhassa, ketkä ovat sellaisia lähi-ihmisiä, joiden voisit ajatella tekevän päätöksiä puolestasi. Tee tarvittaessa lista omasta omaisuudestasi ja varallisuudestasi, sekä kirjoita ylös toiveita, joita haluaisit mahdollisen sijaispäättäjäsi huomioivan.

Oman pohdinnan jälkeen keskustelua kannattaa avata omien luottohenkilöiden kanssa – jaa heille ajatuksesi ja pyydä suullisesti suostumusta siihen, että voit nimetä heidät edunvalvontavaltuutuksessa.

Mitä kirjaan edunvalvontavaltuutukseen?

Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja, joka vahvistetaan maistraatissa siinä vaiheessa, kun sitä tarvitaan. Vahvistaminen tehdään siis vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän pysty asioitaan hoitamaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että laadit edunvalvontavaltuutuksen oikein.

Edunvalvontavaltuutuksen sisältöä voit hahmotella alle listattujen kysymysten avulla. Asiantuntija-apua edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen tai tarkistamiseen saat lakimiehiltä. Edunvalvontavaltuutuksen mallipohja löytyy esimerkiksi Suomen Muistiasiantuntijoiden Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -oppaasta.

  • Kenet nimeän ensisijaiseksi valtuutetuksi?

Usein tehtävään nimetään joku lähipiiristä, tyypillisesti perheenjäsen, mutta valtuutetun ei tarvitse olla sukua, tärkeintä on, että valtuuttaja luottaa häneen ja (suullinen) suostumus on häneltä saatu.

  • Kenet nimeän toissijaiseksi valtuutetuksi, jos ensisijainen valtuutettu on pysyvästi estynyt hoitamaan tointa? Entä varavaltuutetuksi hetkellisiä esteettömyystilanteita varten?

Toissijaisen ja varavaltuutetun nimeäminen kannattaa, jotta edunvalvontavaltuutus toimisi yllättävissäkin tilanteissa.

  • Kuka voisi toimia perheen ulkopuolisena varavaltuutettuna?

Esteettömän varavaltuutetun nimeäminen on tärkeää, sillä edunvalvontavaltuutettu saattaa joutua hoitamaan tilanteita, joissa valtuutetuksi nimetyt lähiomaiset ovat esteellisiä. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa suvussa kulkeneen kesämökin myyminen lapselle.

  • Missä asioissa annan valtuutuksen?

Edunvalvontavaltuutuksissa annetaan tyypillisesti valtuudet toimia omaisuus- ja talousasioissa, henkilöä koskevissa asioissa sekä kiinteistöasioissa. Kiinteistöistä voi olla hyödyllistä mainita vaikkei niitä juuri tällä hetkellä olisi, esimerkiksi osuus kesämökistä voi tulla haltuusi yllättäenkin.

  • Kirjaanko tarkemmat toiveet hoidostani hoitotahtoon?

Edunvalvontavaltuutuksessa voit nojata tehtyyn hoitotahtoon ja kirjata valtuutuksen tiedon, että olet tehnyt hoitotahdon. Tehdessään päätöksiä sellaisista henkilöä koskevista asioista, joiden merkitystä et kykene ymmärtämään, valtuutetun on noudatettava hoitotahtoa.

  • Annanko edunvalvontavaltuutetulle luvan jakaa salassa pidettäviä tietoja?

Usein edunvalvontavaltuutettuna on yksi lapsista, ja hänen on pidettävä esimerkiksi terveyttäsi koskevat tiedot salassa. Jos haluat hänen voivan jakaa tietoja, vaikka muiden lapsiesi kanssa, on toive hyvä kirjata edunvalvontavaltuutukseen.

  • Kenen toivon seuraavan raha-asioitteni hoitoa?

Edunvalvontavaltuutus perustuu luottamukseen ja valtuutetulla ei ole velvollisuutta tehdä vuosittaista tiliselvitystä maistraattiin. Voit kuitenkin halutessasi antaa esimerkiksi muille lapsillesi oikeuden nähdä raha-asioittesi hoitoon liittyvät dokumentit.

  • Vapautanko valtuutetun velvollisuudesta tehdä päätöstili?

Edunvalvontavaltuutetun on tehtävä valtuuttajan kuoleman jälkeen päätöstili perillisille. Voit kuitenkin määrätä, että tällainen muodollisuus ei ole tarpeen.

  • Muistinhan määräyksen?

Valtuutuksessa tulee olla määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

  • Mistä esteettömät todistajat?

Edunvalvontavaltuutukseen on tärkeää saada kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. He todistavat, että ymmärrät valtakirjan merkityksen. Jos valtuuttaja on hyvin iäkäs, sairastelee tai on saanut esimerkiksi muistisairauden diagnoosin, on hyvä hankkia valtuutuksen liitteeksi tuore lääkärintodistus todistukseksi siitä, että hän on kelpoinen tekemään asiakirjan.

Edunvalvontavaltuutus käyttöön

Edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön vain siinä tapauksessa, että valtuuttaja ei kykene enää itse hoitamaan asioitaan. Tällöin pyydetään hoitavalta lääkäriltä lausunto, jossa hän arvioi, onko valtuuttaja tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltuutettu vie alkuperäisen valtakirjan ja lääkärintodistuksen maistraattiin sekä täyttää yksinkertaisen lomakkeen, jolla edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista haetaan. Maistraatti vahvistaa valtakirjan tarkistettuaan, että asiakirjat ovat kunnossa ja edunvalvontavaltuutetulle on tarvetta.

Kun edunvalvontavaltuutus on maistraatissa vahvistettu, tulee valtuutetun tehdä niin sanottu omaisuusluettelo maistraattiin valtuuttajan varoista ja veloista. Vaikkei tämän jälkeen tiliselvitysvelvollisuutta maistraattiin olekaan, on hoidetuista asioista pidettävä kirjaa. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta on hyvä ilmoittaa esimerkiksi pankkiin, Kelaan, vakuutusyhtiöön ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä valtakirjaan merkityille varahenkilöille.

Tässä artikkelissa asiantuntijana on käytetty Itä-Suomen Yliopiston vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja Henna Nikumaata.