Asuminen -ikoni

Asumisen eri vaihtoehtoja

Ikääntyessä harkitaan usein uusia asumisratkaisuja taloudellisista, sosiaalisista ja toiminnallisista syistä. Erilaiset asumismuodot ja niiden eroavuudet kiinnostavat. Moni saattaa muuttaa joksikin aikaa asumaan vuokralle luopuessaan omistamastaan pientalosta ja harkitessaan seuraavaa siirtoa esim. toisella paikkakunnalla. Käytännön syistä usea päätyy muuttamaan pienempään asuntoon ja kerrostaloon, joka on hoitamisen kannalta pientaloa yleensä huolettomampi vaihtoehto.

Violetteihin laatikoihin on koottu linkkejä aineistoihin, jotka saattavat kiinnostaa erityisesti ammattilaisia.

Omistusasunnossa

Omistusasumisen keskeinen etu vuokra-asumiseen verrattuna on, että asuntolainan lyhennykset kerryttävät varallisuutta.

Omistusasumisen riskejä ovat kotitalouden lainanhoitokyvyn heikkeneminen eläkeiässä, ostetun asunnon hintatason alentuminen asuntomarkkinoiden muuttuessa ja asunnon korjauksista huolehtiminen. Asunnon myyminen voi olla hankalaa erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.

Omistusasunto voi tuoda taloudellista liikkumavaraa ikäasumiseen, sillä asunnon vaihtaminen pienempään tai käänteinen asuntolaina vapauttavat varallisuutta muuhun käyttöön.

Vuokralla

Vuokra-asuminen ei kerrytä asuntovarallisuutta, mutta ei toisaalta myöskään aiheuta huolta veloista tai remonteista. Vuokra-asumisen kulut ovat usein hyvin ennakoitavissa.

Vuokra-asuntoon voi myös saada asumistukea, jos asujan eläke on pieni. Asuntoa on myös helpompi vaihtaa tarpeen tullen. Toisaalta varsinkin yksityisillä markkinoilla asunnosta voi joutua muuttamaan myös vuokranantajan tilanteen muuttuessa.

Asumisoikeusasunnossa

Pysyvyyden tunnetta asumiseen vuokralla asumiseen verrattuna voi tuoda asumisoikeusasuminen, sillä talon omistaja ei voi irtisanoa talon asumisoikeussopimusta.

Asumisoikeuden hinta on kohtuullinen verrattuna omistusasunnon hintaan, sillä asumisoikeusasuja maksaa asumisoikeusmaksuna vain osan asunnon hankintahinnasta.  Kuukausittaisella käyttövastikkeella katetaan asumisoikeustalojen pääoma- ja ylläpitokulut.

Käyttövastike ei saa ylittää vastaavan tasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea.

Senioritalossa

Välimuotoisen eli senioriasumisen taloissa voi olla omistus-, vuokra- tai asumisoikeusasuntoja, joiden yhtiöjärjestyksessä on määritelty asukkaiden alaikärajaksi yleensä 55 vuotta. Useissa taloissa on säädetty erillisvastike, joka mahdollistaa arjen toimintoja helpottavan palveluohjaajatoiminnan kustannusten kattamisen.

Välimuotoinen asuminen on asumismuoto, jossa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Välimuotoinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen ja palvelusasumisen väliin.

Välimuotoisessa asumisessa pyritään siihen, että palveluita on saatavilla juuri tarpeen mukaan, jolloin tarpeettoman aikainen siirtyminen kokoaikaisen hoivan pariin vältetään. Hyvinvointia saadaan yhteistoiminnasta turvallisessa ympäristössä, missä oma asunto on koti eikä laitos.

Palvelutalossa

Palvelutaloja on yksityisiä sekä julkisin varoin ylläpidettyjä. Sosiaalihuoltolain asumispalveluja ovat yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä tilapäinen ja tuettu asuminen.

Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa, ja rakennuskokonaisuuteen voi kuulua myös muita asuntoja.

Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllisellä asumisella (ent. palveluasuminen) tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.

Ympärivuorokautinen asuminen

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden.

Perhehoidossa

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa. Kun perhehoito toteutetaan osa- tai ympärivuorokautisesti perhehoitajan kodissa, tällöin puhutaan perhekodista.

Perhehoidon muoto riippuu ikääntyneen asiakkaan ja mahdollisen omaishoitajan tarpeista.

Perhehoito sopii sellaiselle ihmiselle, jolla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta joka ei vielä tarvitse palveluasumista. Se sopii myös muistisairaille, joiden avuntarve ei ole suuri, eikä hän tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden. Perhehoidossa olevan ihmisen tulee pääsääntöisesti pärjätä yöt ilman säännöllistä apua.

Muita vaihtoehtoja

Ryhmävuokraus

Ryhmävuokrauksella tarkoitetaan erilaista solu – tai kommuunityyppistä asumista, jossa jokaisella on asuintiloihin omat vuokrasopimukset vuokraajan kanssa. Vastaavanlaisesti kuin opiskelijoiden soluasumisessa.

Homesharing – ”kodin jakaminen”

Isossa asunnossa asuva voi vuokrata asunnon tarvitsijalle tarpeettomia neliöitään edullisesti yhteisöllistä kanssakäymistä vastaan. Esimerkiksi iäkäs ihminen vuokraa tilojaan opiskelijalle.

Väliin tarvitaan taho, joka haastattelee vuokralaiset ja varmistaa järjestelyn sopivuuden kummallekin osapuolelle.

Asumisen eri vaihtoehtoja voidaan jaotella myös toteutustahojen mukaan:

  • Perheensisäiset ratkaisut; kuten 2 sukupolvea pientalon eri kerroksissa
  • Yrittäjä-, järjestö- tai säätiövetoiset konseptit, kuten Jyväskylässä Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASOn kohteet
  • Hyvinvointikorttelit, joissa on tarjolla kunnan tai järjestöjen palveluita ja erilaisia asuntotyyppejä. Esimerkkinä Järvenpään Myllytien hyvinvointikampus, jossa on 24/7 perhekoti, asumisoikeusasuntoja ja tavallisia omistusasuntoja sekä yhteistiloja.
  • Yhteisöllisenä asuinalueratkaisuna voi olla korttelin sijasta kylä, esimerkkinä Karjalohjan Mummonmökkikylä, jonka erityispiirteenä on paikan kaunis järvimaisema. Siellä yhteisenä rakennustapana ovat omakotitalopaketit, joissa on tingitty asuinneliöistä yhteistilojen hyväksi.

Mistä vaihtoehtoja löytää?

On selvää, että asumisratkaisujen saatavuus riippuu paljon paikkakunnasta. Paikkakunnat ovat väestön sijoittumisen, asuinympäristön ja asumisratkaisujen saatavuuden suhteen hyvin erilaisia.

Ikääntyvä väestö asuu joillakin paikkakunnilla enimmäkseen omakotitaloissa taajamien ulkopuolella. Asuminen on väljää, mutta palveluihin on matkaa. Se voi olla toimintakyvyn muutosten myötä ongelma. Kaupunkialueilla on taas toisenlaisia haasteita.

Kysy kunnalta

Kannattaa kysyä kotikunnan viranhaltijoilta, kuten asumisneuvoja, asuntopäällikkö tai rakennustarkastaja, mitä kunnassa on saatavilla tai rakenteilla nimenomaan ikääntyville.

Yhdistyspohjaiset toimijat

Vanhustyön keskusliiton jäsenistössä on yhdistys- ja säätiöpohjaisia hoiva- ja asumispalvelujen tarjoajia ympäri Suomen.

Katso lista Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöistä

Lista yksityisistä

Seniori- ja hoiva-asuntoja löytyy KotiOpas-tietopankista. Siellä on listattuna yksityisiä palvelutaloja, hoivakoteja ja senioriasuntoja koko Suomen alueella.

seniorimies ja nainen kahvilla ulkona

Yhteisöllisyys kiinnostaa ikääntyessä

Ilmarinen tekemän kyselyn (2017) mukaan juuri eläkkeelle jääneita kiinnosti yhteisöllinen asuminen (35 % vastanneista).

Ikääntyessä sosiaaliset suhteet muuttuvat, liikkumisen piiri luonnostaan pienenee ja yksinäisyys askarruttaa monia. Kohtaamisen paikkoja kaivataan lähelle, mieluiten samaan kortteliin tai samaan rakennukseen.

”Nautin suunnattomasti meidän arkipäivän yhteisistä lounaista. Niistä tulee usein pitkiä lounaita. Me jäädään kahvikupin ääreen vielä puhumaan. Vain taivas on rajana meidän aiheista. Se on yksi parhain asia.”

Senioritalon asukas Kristiina Aaltonen

”Ihmiset voivat paremmin ja tekevät kaikennäköistä kivaa yhdessä. Mitä aktiivisempi on, niin se ruokkii itseään osallistumaan lisää toimintaan. Teemaluentoja meillä on erilaisista mielenkiintoisista aiheista.”

Senioritalon asukas Timo Salomaa