Asuminen -ikoni

Esteetön ja turvallinen koti

Ikääntyessäsi voit kokea, että arjessa selviytymiseen omassa kodissa tarvitsee apua. Oman asunnon ja asuinympäristön esteettömyys mahdollistavat itsenäisen toiminnan. Pienillä teoilla voi parantaa kodin turvallisuutta.  Toimivaan asumiseen ja turvalliseen liikkumiseen on saatavissa tukea ja apuvälineitä.

Jos tarvitset tukea kotona asumisessa

  • ota ensimmäisenä yhteyttä hyvinvointialueesi sosiaalihuoltoon, jotta saat neuvontaa ja tietoa palveluista.
  • voit ostaa palveluja yrityksiltä tai järjestöiltä, jolloin olet oikeutettu verotuksen kotitalousvähennykseen.

Asuinympäristön turvallisuus ja esteettömyys

Asuinympäristön turvallisuus vaikuttaa paljon ikäihmisten hyvinvointiin. Turvalliseksi koetulla alueella uskalletaan lähteä ulos, hoitaa asioita ja harrastaa. Siellä on helppo liikkua, ympäristö on siisti ja yhteisö tukee arjessa.

Asunnon esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?” Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla? Onko kotiovelle johtava maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi?

Violetteihin laatikoihin on koottu linkkejä aineistoihin, jotka saattavat kiinnostaa erityisesti ammattilaisia.

Asunnon esteettömyys

Esteettömyys mahdollistaa itsenäisen toiminnan. Toimiva ja turvallinen sisäänkäynti on katettu ja hyvin valaistu. Painavat ovet hankaloittavat liikkumista, erityisesti kun toimintakyky on heikentynyt.

Eteisessä on hyvä mahtua toimimaan apuvälineiden kanssa. Esteettömässä keittiössä on tilaa säästäviä kalusteratkaisuja kuten sähköisesti tai mekaanisesti säädettäviä työtasoja ja hyllyjä. Kodin wc- ja pesutilat on mitoitettu ja kiinteät kalusteet sijoitettu siten, että apuvälineiden kanssa liikkuminen on mahdollista.

Esteettömyys kannattaa huomioida myös materiaalien valinnassa sekä tilojen värityksessä. Valaistus ja värit on merkityksellistä kaikille ikääntyville, mutta etenkin kun puhutaan muistisairaan kodista.

Vuoteen 2030 mennessä Suomessa tarvitaan miljoona esteetöntä kotia

Esteettömän asumisen suunnittelua

Asuminen -ikoni

Asuinympäristön esteettömyys

Yhteisölliset tilat sekä puistomainen esteetön piha tarjoavat yhteisöllistä tekemistä. Digitaalinen infotaulu mahdollistaa asukkaiden keskinäisen viestinnän ja yhteiskäyttölaitteet tekevät harrastamisesta edullisempaa, kun poraa, ompelukonetta tai muita laitteita ei tarvitse itse ostaa.

Ikääntyneen asumisessa on huomioitava esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi myös se, että millaisia palveluja on asunnon läheisyydessä ja miten ne ovat saavutettavissa. Mahdollisuus osallistua itselle tärkeisiin harrastuksiin sekä sukulaisten ja ystävien tukiverkon saatavuuden merkitys korostuvat ikääntymisen rinnalla.

Asuinympäristön esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?” Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla? Onko kotiovelle johtava maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi?

Asuinympäristön esteettömyys

Tapaturmien ehkäisy

Jokainen voi lisätä arjen turvallisuutta ehkäisemällä tapaturmia muutamilla pienillä asioilla:

  • Kulkureitit ovat vapaat ja esteettömät.
  • Huolehdi riittävästä valaistuksesta sisällä ja pihalla.
  • Mattojen alla kannattaa käyttää tarvittaessa liukuestemattoa ja käsitellä lattiat luistamattomiksi.
  • Huolehdi paloturvallisuudesta ja muista palovaroitin.

Arkiteknologia ja apuvälineet

Turvallinen kotona-asuminen vaatii usein arkiteknologian laitteita ja erilaisia apuvälineitä. Arkiteknologia tarkoittaa kotona asumista tukevaa, edullista pienteknologiaa. Esimerkkinä erilaiset varoittimet ja hälyttimet, yövalot, paikantimiset ja liukastumisen esteet.

Kotiturva

Vanhustyön keskusliitto pyrkii parantamaan ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta, tunnistamaan kotona ja lähiympäristössä olevia vaaroja sekä antamaan ohjeita ja neuvoja, miten niitä voidaan välttää.

Liiton korjausneuvojat antavat ikääntyneille neuvoja, tietoa ja valmiuksia, miten välttää hyväksikäytön ja erilaisten huijausten ja suoranaisten rikosten uhriksi joutumista.

Turvaohjeita senioreille

Rikoksentorjuntaneuvoston oppaassa neuvotaan, miten rikoksilta voi suojautua. Lisäksi kerrotaan, mitä tehdä, jos kaikesta huolimatta joutuu rikoksen uhriksi.

Turvaohjeita senioreille -opas

Kuuntele kodin turvallisuutta käsittelevä podcast

Mitä tulisi huomioida ikääntyneiden asumisessa turvallisuuden näkökulmasta? Kuuntele podcast. Studiossa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat Nina Leino ja Kari Tahvanainen.

Koti käsien välissä.

Turvallisuus ja varautuminen

Varautuminen on tärkeä kansalaistaito, joka tukee selviytymistä erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kotona on hyvä varautua yllättäviin häiriötilanteisiin kuten sähkökatkoihin. Omatoiminen varautuminen tukee palveluissa laadittuja varautumissuunnitelmia ja on tärkeä osa yhteiskunnallista varautumista.

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

72 tuntia – pärjäisitkö omin avuin?

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

 

Lue lisää 72 tuntia sivustolta