Mielekäs tekeminen ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia

Laatiessani senioriyhdistyksemme historiikkia, kävin tapaamassa palvelutaloon muuttanutta Sirkkaa. Alkuhalien jälkeen kysyin, miten hän oli siellä viihtynyt. ”Pakkohan se on”, Sirkka vastasi ja huokaisi: ”ei ole mitään tekemistä, muuta kuin lukea ja katsoa telkkaria.”

Sirkka oli ollut senioriyhdistyksemme todellinen Grand Old Woman, jonka innostus ja ilo kantoivat hedelmää kaikkialla järjestössä. Hän perusti kerhoja, järjesti matkoja, hankki uusia jäseniä, ideoi ja osallistui. Hän oli kuin partiolainen, aina valmis auttamaan missä vain tarvittiin.    

Mitä teki Reino työuransa jälkeen? Hän osallistui aktiivisesti paitsi eläkeläisten järjestötoimintaan myös valmensi nuoria, kirjoitti kirjan ja urheilujuttuja lehtiin sekä kiipesi vaimonsa kanssa Kilimanjarolle. ”Halusimme mitata rajojamme. Oli hienoa huomata, vielä seniori-ikäisinä selvisimme haasteesta hyvin ja yhdessä”, hän kertoi.

Tuija puolestaan pakisi:

 ”Eläkkeelle lähtiessäni minua jännitti ja pelottikin, miten saisin nuo tulevat päiväni kulumaan. Mitä tekisin? Keitä tapaisin? Tuntisinko enää itseäni tarpeelliseksi? Senioreihin liittyminen auttoi suunnattomasti tässä uudessa elämänvaiheessa.”

Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus elää mielekästä, omien arvojen mukaista elämää. Silloinkin, kun omat edellytykset siihen ovat heikentyneet. Hyvä mieli korreloi pitkän iän kanssa. Kun ihminen on psyykkisesti tasapainossa ja kokee elämänsä mielekkääksi, on helpompaa pitää huolta myös hyvistä elintavoista.

Pitää vain löytää itselle järkevää tekemistä. Parhaiten se onnistuu, kun asetamme itsellemme tavoitteet sekä mietimme tavat, miten voimme ne saavuttaa. Vanhana aikakäsitys muuttuu. Elämä saattaa tuntua lyhyemmältä kuin olisi kuvitellut. Silloin täytyy priorisoida: mitä harrastaa, ja mihin vielä ehtii?

Vanheneminen lisää luovuutta ja mielikuvitusta. Ihminen palaa ikään kuin lapsen tasolle assosioidessaan vapaasti. Se vapauttaa meidät rooleista: ihminen saa olla oma itsensä. Yksi alkaa tanssia balettia, toinen kirjoittaa näytelmän ja kolmas kunnostaa ränsistyneen talon. 

Elämänilon omaava ihminen suhtautuu positiivisesti asioihin, uskaltaa suunnitella tulevaisuutta ja nauttii elämästään. ”Pitäkööt meitä hulluina, mitä se haittaa”, sanoo vanhuutta tutkinut emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä.

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu kulttuurin vaikutuksia ikääntymiseen. Se osoitti, että kulttuurin pariin hakeutuminen ennakoi pitkää ikää. Kulttuuri ja taide lisäävät hyvänolon tunnetta ja siten terveyttä, ehkäisevät dementoitumista ja lievittävät jopa kiputuntemuksia.

Passiivinen kulttuurin kuluttaminen meni tutkimuksessa jopa aktiivisen oman harrastamisen ohi. Esimerkiksi kuorolaulu on elämys, joka syntyy musiikin tuottamisesta yhdessä.

”Innostu siis kuorolaulusta, kirjoita runoja, maalaa tauluja tai ryhdy harrastenäyttelijäksi!”, tutkija kehoittaa.