Kuva: Ilkka Vuorinen
Ikääntyminen ei heikennä henkilön kykyä huolehtia raha-asioistaan tai tehdä niitä koskevia päätöksiä. On silti hyvä tiedostaa, milloin on kyse taloudellisesta hyväksikäytöstä ja miten sitä voidaan ennaltaehkäistä. Taloudellisen hyväksikäytön yrityksiä on mahdollista vähentää, kun opitaan tunnistamaan epäilyttäviä tilanteita.
Taloudellisen hyväksikäytön uhriksi voi joutua missä iässä vain, mutta ikääntyneiden kohdalla esimerkiksi sairaudet, riippuvuus toisten avusta tai puutteelliset tietotekniset tiedot ja taidot saattavat lisätä hyväksikäytön riskiä.
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n asiantuntijat Erja Ronkainen ja Piia Tiilikallio kertovat taloudellisen kaltoinkohtelun jäävän usein piiloon. Asiasta ei haluta ilmoittaa viranomaisille, varsinkin jos tekijä on läheinen henkilö kuten aikuinen lapsi tai lapsenlapsi. Kaltoinkohteluun liittyy usein päihde- tai mielenterveysongelmaa. Joskus taustalta voi löytyä traumoja kaltoinkohtelijan omasta menneisyydestä.
”Kaltoinkohtelija saattaa oikeuttaa itselleen tekonsa, jos esimerkiksi oma vanhempi ei ole pystynyt tarjoamaan turvallisia elinoloja lapselleen”, kertoo Ronkainen.
Taloudellista hyväksikäyttöä voi olla monenlaista. ”Hyväksikäyttäjä saattaa käydä ikääntyneen puolesta kaupassa, eikä esimerkiksi palauta vaihtorahoja tai hän saattaa painostaa ikääntynyttä testamentin tekoon”, jatkaa Ronkainen hyväksikäytön esimerkeistä.
Taloudellista hyväksikäyttöä on esimerkiksi:
- pankkiasiakirjojen, pankki-, luottokortin tai verkkopalvelutunnusten käyttö luvatta
- toisen henkilön raha-asioiden hoitaminen luvatta tai väärinkäyttämällä saatua valtakirjaa
- rahojen tai omaisuuden käyttäminen ilman henkilön lupaa
- painostaminen omaisuuden myyntiin tai asiakirjojen tekemiseen
Mistä voi saada apua?
Jos huomaa tuleensa taloudellisesti hyväksikäytetyksi, tärkeintä on, ettei jää yksin asian kanssa. Apua voi saada ottamalla yhteyttä oman kunnan sosiaali- tai vanhuspalveluihin tai auttavaan puhelimeen. Maksuttomia auttavia puhelimia ovat esimerkiksi Nollalinja (p. 080 005 005, palvelee 24/7) ja Rikosuhripäivystys (p. 116 006, palvelee suomeksi ma–pe klo 9–20 ja ruotsiksi klo 12–14).
Maksuvälineen tai -tunnusten väärinkäytön voi katkaista sopimalla asiasta pankin kanssa. Ronkainen ja Tiilikainen muistuttavat, että asiakirjoja voi aina peruuttaa tai tehdä uusiksi. Jos huomaa jonkun kokevan taloudellista kaltoinkohtelua, henkilöstä voi tehdä huoli-ilmoituksen oman kunnan sosiaali- tai vanhuspalveluihin. Joskus asiat selviävät keskustelemalla, mutta varsinkin jos tilanteeseen liittyy väkivallan uhka tai se on jatkunut pitkään, on tilanteen selvittelyssä hyvä olla ammattiapua.
Ennaltaehkäise taloudellinen hyväksikäyttö
Taloudellisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi on hyvä pitää muistissa muutamia asioita. Ei kannata koskaan allekirjoittaa asiakirjoja, joita ei itse ymmärrä tai joita ei anneta rauhassa lukea. Kaikissa epäilyttävissä tapauksissa kannattaa aina ottaa yhteyttä lähiomaiseen, muuhun luotettuun henkilöön, juristiin tai poliisiin. Maksukorttien tunnusluvut kannattaa opetella ulkoa ja pankkikortin lähimaksua suosia.
Hanki tarvittaessa pankkiasiointia varten rinnakkaistunnukset tai rinnakkaiskortti päivittäisasioissa auttavalle omaiselle tai läheiselle, jolloin tilitapahtumien tekijä on tiedossa. Omat henkilökohtaiset pankkitunnuksesi ovat vain sinun käyttöäsi varten.
- Aseta pankkitilillesi päivittäinen nostoraja, jolloin sieltä ei voi nostaa suuria summia kerrallaan. Voit myös asettaa maksukortille maksurajan. Kysy pankistasi ohjeita rajojen asettamiseen.
- Älä säilytä pankki- tai luottokortin tunnuslukuja lompakossa tai käsilaukussa.
- Sovi pankin kanssa suoramaksusta. Tällöin pankki hoitaa puolestasi vuokran tai yhtiövastikkeen ja muut kuukausittaiset maksut.
- Harkitse vakavasti ennen kuin sallit läheisesi muuttaa vakituisesti asumaan luoksesi, etenkin jos hänellä on päihde- tai mielenterveysongelmia sekä taloudellisia vaikeuksia. Ongelmatilanteessa hyväksikäyttävän omaisen tai läheisen poistaminen kodistasi on helpompaa, kun hän ei ole siellä kirjoilla.
- Tee ennakkoon hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus.
Lähde: Suvanto ry
Liian hyvä tarjous – totta vai tarua?
Kannattaa pitää silmät auki myös petosten ja huijausten suhteen. ”Jos kohtaat tarjouksen, jossa sinun tulisi tehdä ostopäätös nopeasti, kyseessä on todennäköisesti yritys painostaa sinua kauppoihin, joita et tekisi, jos sinulla olisi vertailun mahdollisuus”, kertoo Tiilikallio. Huijarit yleensä yrittävät saada sinut hätääntymään tai tekemään nopeita ja harkitsemattomia päätöksiä. Jos asia epäilyttää sinua, keskustele siitä aina luotettavan tahon kanssa.
- Älä päästä tuntematonta ihmistä sisälle kotiisi. Oikealla asialla oleva henkilö näyttää mielellään henkilöllisyyspaperinsa.
- Ole varovainen pyytämättä kotiisi tulleiden myyjien tai remonttimiesten kanssa. Jos vierailija käyttäytyy painostavasti tai uhkaavasti, sano soittavasi poliisille.
- Poliisi tai pankki ei koskaan pyydä sinua luovuttamaan pankkitietojasi, pankkikorttiasi, tunnuslukujasi tai luottokorttitietojasi – kyseessä on hyvin todennäköisesti petoksen yritys.
- Älä koskaan anna henkilötunnustasi tai henkilötietojasi tuntemattomalle tai epäluotettavalle taholle.
- Tunnista valeprofiilia verkossa hyödyntävä huijari: Julkaiseeko ja kommentoiko hän sivullaan? Onko hänellä epäilyttävän vähän tai paljon kavereita monesta eri maasta? Voit myös kokeilla googlettaa henkilön nimen tai hakea tämän profiilikuvaa käänteisellä kuvahaulla.
- Ole hyvin varuillasi, kun esimerkiksi deittipalstalla tai sosiaalisessa mediassa tapaamasi henkilö pyytää sinua syystä tai toisesta lähettämään itselleen rahaa tai auttamaan rahallisesti jotakin entuudestaan tuntematonta tahoa. Kyseessä on todennäköisesti valeprofiilia käyttävä huijari.
- Varmistu myös läheisesti tai hyväntekeväisyysjärjestön avunpyynnön oikeellisuudesta. Joissain tapauksissa huijarit esiintyvät läheisinä henkilöinä tai hyväntekeväisyysjärjestöinä.
Lähde: Suvanto ry