Esteetön ja turvallinen koti

Ikääntyessäsi voit kokea, että arjessa selviytymiseen omassa kodissa tarvitsee apua. Oman asunnon ja asuinympäristön esteettömyys mahdollistavat itsenäisen toiminnan. Pienillä teoilla voi parantaa kodin turvallisuutta. Toimivaan asumiseen ja turvalliseen liikkumiseen on saatavissa tukea ja apuvälineitä.

Jos tarvitset tukea kotona asumisessa

ota ensimmäisenä yhteyttä hyvinvointialueesi sosiaalihuoltoon, jotta saat neuvontaa ja tietoa palveluista.
voit ostaa palveluja yrityksiltä tai järjestöiltä, jolloin olet oikeutettu verotuksen kotitalousvähennykseen.

Kodin turvallisuuden tarkistuslista (pdf)

Esteettömän asumisen tarkistuslista (pdf)

Turvallisia vuosia muistiperheille (pdf)

Turvallisia vuosia muistiperheille selkokielellä (pdf)

Asuinympäristön turvallisuus ja esteettömyys

Asuinympäristön turvallisuus vaikuttaa paljon ikäihmisten hyvinvointiin. Turvalliseksi koetulla alueella uskalletaan lähteä ulos, hoitaa asioita ja harrastaa. Siellä on helppo liikkua, ympäristö on siisti ja yhteisö tukee arjessa.

Asunnon esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?” Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla? Onko kotiovelle johtava maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi?

Näin tarkistat kotisi turvallisuuden

Käytä apuna tarkistuslistaa
Koko listaa ei tarvitse käydä kerralla läpi – voit esimerkiksi tarkistaa ja korjata yhden kohdan päivässä
Tärkeää on tunnistaa, tunnustaa ja korjata epäkohdat

Asunnon esteettömyys

Esteettömyys mahdollistaa itsenäisen toiminnan. Toimiva ja turvallinen sisäänkäynti on katettu ja hyvin valaistu. Painavat ovet hankaloittavat liikkumista, erityisesti kun toimintakyky on heikentynyt.

Eteisessä on hyvä mahtua toimimaan apuvälineiden kanssa. Esteettömässä keittiössä on tilaa säästäviä kalusteratkaisuja kuten sähköisesti tai mekaanisesti säädettäviä työtasoja ja hyllyjä. Kodin wc- ja pesutilat on mitoitettu ja kiinteät kalusteet sijoitettu siten, että apuvälineiden kanssa liikkuminen on mahdollista.

Esteettömyys kannattaa huomioida myös materiaalien valinnassa sekä tilojen värityksessä. Valaistus ja värit on merkityksellistä kaikille ikääntyville, mutta etenkin kun puhutaan muistisairaan kodista.

Esteettömiä ratkaisuja asumiseen

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn ohjeisiin on koottu tarkemmat tiedot asuinrakennusten esteettömyydestä:

Vuoteen 2030 mennessä Suomessa tarvitaan miljoona esteetöntä kotia

Asuinympäristön esteettömyys

Ikääntyneen asumisessa on huomioitava esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi myös se, että millaisia palveluja on asunnon läheisyydessä ja miten ne ovat saavutettavissa. Mahdollisuus osallistua itselle tärkeisiin harrastuksiin sekä sukulaisten ja ystävien tukiverkon saatavuuden merkitys korostuvat ikääntymisen rinnalla.

Piirroskuva yhteisöllisestä lähiympäristöstä. Kuvassa näkyy esteetön piha, penkillä lepäävä henkilö, naapuriapua tarjoava pariskunta, yhteiskäyttölaitteita, digitaalinen infotaulu ja grillipaikalla istuva asukas. Taustalla on kirjasto, marketti ja taloja, joiden yhteisissä tiloissa harrastetaan, musisoidaan ja tavataan naapureita.

Asuinympäristön esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?” Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla? Onko kotiovelle johtava maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi?

Tapaturmien ehkäisy

Jokainen voi lisätä arjen turvallisuutta ehkäisemällä tapaturmia muutamilla pienillä asioilla:

Kulkureitit ovat vapaat ja esteettömät.
Huolehdi riittävästä valaistuksesta sisällä ja pihalla.
Mattojen alla kannattaa käyttää tarvittaessa liukuestemattoa ja käsitellä lattiat luistamattomiksi.
Huolehdi paloturvallisuudesta ja muista palovaroitin.

Tapaturmien ehkäisyyn

Kymmenen keinoa kaatumisten ehkäisyyn (UKK-instituutti)
Kodin vaaranpaikat (UKK-instituutti)
SPR:n tapaturmaverkoston aineistopankki
Arjen turvatunti -koulutusmalli (SPR)
Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka vaan. Ohjeen löydät oman hyvinvointialueesi sivuilta.
Vaarailmoitus palo- tai onnettomuusriskistä tehdään pelastustoimeen
Kodin paloturvallisuus (SPEK)
Turvallisempi koti – kodin paloturvalisuuden verkkokurssi (SPEK)
Liesiturvallisuus on kaikkia kansalaisia koskeva kodin turvallisuusaihe, mutta sen merkitys korostuu, kun asukkaan toimintakyky muuttuu sairauden tai ikääntymisen seurauksena. (SPEK)

Turvallisuus

Mitä tulisi huomioida ikääntyneiden asumisessa turvallisuuden näkökulmasta? Kuuntele podcast. Studiossa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat Nina Leino ja Kari Tahvanainen.

Rikoksentorjuntaneuvoston oppaassa neuvotaan, miten rikoksilta voi suojautua. Lisäksi kerrotaan, mitä tehdä, jos kaikesta huolimatta joutuu rikoksen uhriksi.

Turvaohjeita senioreille (pdf)Lataa

Varautuminen

Varautuminen on tärkeä kansalaistaito, joka tukee selviytymistä erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kotona on hyvä varautua yllättäviin häiriötilanteisiin kuten sähkökatkoihin. Omatoiminen varautuminen tukee palveluissa laadittuja varautumissuunnitelmia ja on tärkeä osa yhteiskunnallista varautumista.

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

72 tuntia – pärjäisitkö omin avuin?

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Lue lisää 72 tuntia -sivustolta