En ajatellut, että ne kolme porrasta ulko-ovella olisivat joskus ongelma

Julkaistu:

/

Iäkäs nainen ja mies tutustuvat moderniin keittiöön. Nainen osoittaa liesituuletinta ja mies elehtii sen suuntaan. Keittiössä on vaaleat työtasot, vaaleanpunaiset alakaapit ja tummat korkeat kaapistot.

Paras loppuelämän koti on sellainen, jossa arki on sujuvaa, turvallista ja merkityksellistä. Asumisen ennakointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Silloin päätökset voi tehdä rauhassa.

Ennakointi on tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden määrittelyä toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi.

Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia, mutta myös mahdollisuuksia. Eläköityminen tuo mahdollisuuden pohtia omannäköistä asumista ikääntyessä. Missä ja miten minä haluan asua?

-Useimmat meistä haluavat jatkaa asumistaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tuttu ympäristö ja kotiin liittyvät muistot tuovat turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Siksi ennakointi ei ole luopumista, vaan viisasta tulevaisuuden rakentamista. Mutta se mahdollistaa myös unelmoinnin: millaista arkea haluaisit elää vaikka kymmenen vuoden kuluttua, Vanhustyön keskusliiton vanheneminen.fi koordinaattori Tarja Siltanen toteaa.

Käsitykseemme siitä, mikä on meille hyvä asuminen, vaikuttaa oma asumishistoriamme. Se rakentuu kokemuksista ja mielikuvista, joita meillä on erilaisista asumismuodoista ja paikoista. Joillekin tärkeintä ovat ympäristö ja naapurusto. Toisille taas koti muodostuu ennen kaikkea niistä asioista, jotka kulkevat mukana paikasta toiseen, kuten tutusta tunnelmasta, esineistä ja arjen rutiineista.

Ympäröivä maailma muutoksessa

Monesti asumisratkaisuja pohditaan vasta pakon edessä. Silloin kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia esimerkiksi terveydentila heikkene tai puoliso kuolee.

-Vaikka arki sujuisi nyt, ikääntymisen muutokset voivat tapahtua nopeastikin. Ilman ennakkovalmistautumista vaihtoehtoja on usein vähemmän ja päätökset tehdään kiireessä, Siltanen kertoo.

Varhainen suunnittelu mahdollistaa ratkaisujen tekemisen omista lähtökohdista käsin, ei olosuhteiden pakottamana. Paras aika asumisen ennakoinnille onkin silloin, kun itse on vielä hyvässä kunnossa. Eläköityminen tai lasten kotoa poismuuttaminen ovat hyviä hetkiä istahtaa alas ja pohtia omaa asumista, mutta viimeistään silloin kun nykyinen asumismuoto alkaa tuntua raskaalta.

Olisinpa muuttanut kerrostaloon jo pari vuotta aikaisemmin. Silloin jaksoin vielä itse pakata ja tehdä päätöksiä rauhassa. Nyt kaikki tuli vähän kiireellä.

Miten haluaisin asua?

Omaa asumista suunnitellessa on hyvä kiinnittää huomio uhkakuvien sijaan omiin unelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin, olivatpa ne pieniä tai suuria. Toiveet ja unelmat ovat yksilöllisiä, kuten ratkaisutkin. Monet haluavat asua edelleen omassa tutussa kodissaan. Toiset taas haluavat etsiä uuteen elämäntilanteeseen sopivampaa kotia. Ilmarisen tutkimuksen (2024) mukaan yli kaksi kolmesta on pohtinut, miten ja missä asuu vanhuusvuodet.

Toive hyvästä kodista voi tarkoittaa pientä asuntoa kaupungin sykkeessä, järvimaisemaa tai huolettomampaa asumista palveluiden äärellä. Joskus uusi sijainti, erilainen asumismuoto ja laajempi palvelutarjonta voivat tukea arjen sujuvuutta ja hyvinvointia paremmin kuin nykyinen ratkaisu.

Yksinasuminen yleistyy iän myötä. On hyvä pohtia, haluaako asua yksin vai yhteisöllisemmässä ympäristössä. Kiinnostus yhteisölliseen asumiseen on lisääntynyt viime vuosina. Ilmarisen tutkimuksen mukaan naiset ovat miehiä valmiimpia muuttamaan sopivaan asumisratkaisuun hyvissä ajoin. Miehet puolestaan haluavat muokata nykyistä asuntoa omiin tarpeisiin sopivaksi.

Asumismuodon lisäksi toiveisiin vaikuttavat tunteet ja identiteetti. Koti ei ole vain neliöitä. Se on muistoja, turvallisuutta ja identiteettiä. Siksi muutto voi olla iso ja aikaa vaativa tunneprosessi.

Etsimme kaksi vuotta meidän toiveemme täyttävää asuntoa ennen kuin löysimme sen. Nyt on hyvä olla.

-Sen lisäksi, että asunto on sinulle sopiva niin kooltaan kuin taloudellisestikin, kannattaa pohtia myös toiveita ympäristön suhteen. Hyvä sijainti ja riittävä palveluiden saanti tukevat itsenäistä arkea ja toimijuutta, Siltanen neuvoo.

Jollekin on tärkeää kulttuuripalveluiden, luonnon tai sosiaalisten kontaktien läheisyys, minkä perusteella asunto valitaan. Toiselle taas riittää, että teknologia mahdollistaa edellä mainitut asiat, jolloin asunnon sijainti ei ole näistä riippuvainen.

-Toiveita voi toteuttaa eri tavoin mahdollisuuksien mukaan. Luonnonläheisyys voi merkitä yhdelle lenkkipolkua lähimetsässä ja toiselle riittävän tilavaa parveketta, jossa voi kasvattaa yrttejä, Siltanen vinkkaa.

Turvallista ja helppokäyttöistä

Useimpien tavoitteena on asua ikääntyneenä itse valitussa asunnossa niin pitkään kuin mahdollista. Toimiva koti tukee arjessa selviytymistä ja tukee voimavaroja.

Ikääntyessä liikkuminen voi hidastua ja tasapaino heikentyä. Siksi kodissa kannattaa kiinnittää huomiota esteettömyyteen. Esteetön koti tarkoittaa asumisen turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Esteettömässä kodissa on vaivatonta olla ja liikkua.

Kotona tapahtuvia onnettomuuksia voi ehkäistä suunnittelemalla koti niin, ettei siellä tarvitse kiipeillä, kompastella eikä liukastella. Esteettömyys kannattaa huomioida myös materiaalien valinnassa sekä tilojen värityksessä. Valaistus ja värit ovat merkityksellistä kaikille ikääntyville, mutta etenkin, kun puhutaan muistisairaan ihmisen kodista.

Pidin taloyhtiöstäni ja asuinalueesta, mutta portaat mietityttivät. Siksi päädyin muuttamaan saman talon katutasoon, jolloin ulos ja sisään kulkeminen on helpompaa myös myöhemmällä iällä.

Asumisen muutosten ennakointi ei ole merkki luopumisesta. Se on aktiivinen valinta elää omannäköistä elämää myös ikääntyessä. Se on myös mahdollisuus rakentaa elämästä entistä kevyempää, yhteisöllisempää ja omannäköisempää.

Kommentit ovat vanheneminen.fi kokemusasiantuntijoilta, Ikäoppailta.

Asumisen aineistopankki

Erilaisista asumismuodoista ikääntyessä ja ikääntymisen ennakoinnista on koottu kattavasti tietoa sivustolle vanheneminen.fi.

Nuori vaaleatukkainen nainen, jolla kädessään kyltti, jossa lukee Varaudun vanhuuteen.

Kirjoittanut

Tarja Siltanen

Vanheneminen.fi koordinaattori, Vanhustyön keskusliitto

Artikkeli on julkaistu alun perin Asu ikäviisaasti -lehdessä, toukokuu 2026.