Vanhustyön keskusliiton teettämässä kansalaiskyselyssä poliitikot koettiin kaikkiin syrjivimmäksi tahoksi. Kysyimme suoraan kansanedustajilta itseltään heidän ajatuksiaan vanhuudesta ja iäkkäiden ihmisten kohtelusta.
Kansanliikkeen Tehdään iästä numero uutiskirjeen tilaajat saivat ehdottaa kysymyksiä, joita he haluavat esittää päättäjille. Ehdotuksista he äänestivät kolme kysymystä lähetettäväksi kansanedustajille. Seuraavat kolme kysymystä lähetettiin tammikuun alussa kansanedustajille:
- Miten toivot tulevasi kohdeltavaksi, kun olet vanha ja sairas?
- Miten aiot /aiotte edistää ja tukea eläkeläisten työllistymistä?
- Miten voitte varmistaa, että iäkkäät ihmiset eivät syrjäydy digitalisaation myötä yhteiskunnassa?
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 37 kansanedustajaa. Tekstiin on nostettu mukaan muutamia kommentteja, mutta kaikki vastaukset ovat luettavissa sivulla vanheneminen.fi/tehdaan-iasta-numero
Hyvä vanhuus
Kansanedustajien vastauksissa korostui arvokas ja turvallinen vanhuus sekä ihmisarvoa kunnioittava kohtelu ja hoito. Useimmat toivoivat myöhemmältä elämältään sosiaalisia kontakteja, virikkeitä ja kanssakäymistä läheisten kanssa sekä asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Saan olla kotona omaisten, ystävien ja kotihoidon tukemana niin kauan kuin koen sen turvalliseksi.
– Tiina Elo, Vihr.
Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu nousi esiin. Vanhoilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet kuin muillakin ja heitä tulee kohdella tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä ja heidän tahtoaan tulee kuulla ja kunnioittaa.
Yksilöllisyys ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen hoiva- ja terveyspalveluissa koettiin tärkeänä. Vanhankin halutaan elää oman näköistä elämää ja harrastaa samoja asioita kuin aikaisemmin.
Saan elää ihan normaalia elämää ja tehdä mitä itse haluan.
– Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP
Kansanedustajat olivat hyvinkin samoilla linjoilla hyvästä vanhuudesta ja vanhustenhoidosta. Ajatusmaailman ero tuli esille hoitohenkilökunnan kielitaidon osalta. Perussuomalaisten kansanedustajien vastauksissa mainittiin toive hoitajien suomen kielen taidosta.
Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.
– Sari Sarkomaa, Kok.
Eläkeläisten työllistyminen
Kannustimena eläkeikäisten työssäkäyntiin voisivat toimia työelämän joustot kuten osa-aikaisuus tai määräaikaisuus, joustavat työajat ja toimenkuvat, koulutus, virkistys- ja kuntoutustoiminta. Esteitä eläkeläisten työssäkäynnille nähtiin nimenomaan työelämän rakenteissa, työnantajien asenteissa ja työkulttuurissa, joka ei ole riittävästi moninaisuuteen kannustavaa.
Tarvitsemme ratkaisuja, jotka kohentavat eläkeläisten asemaa työnantajien silmissä, kuten tukimekanismeja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja uudelleen kouluttautumisen.
– Eva Biaudet, RKP
Kansanedustajien vastauksissa yli puoluerajojen eniten mainituksi keinoksi lisätä eläkeikäisten työssäkäyntiä oli verotus. Useimmat kannattavat verotuksen helpottamista. Ratkaisuna nähtiin myös työtulovähennyksen käyttöönotto ja työnantajan maksujen vähentäminen.
Eläkkeellä työskentelyn pitää olla vapaaehtoista, eikä pakon sanelemaa esim. taloudellisista syistä. Osa vastaajista nosti myös esiin, että huomiota tulee kiinnittää siihen, että kohtuullinen eläke karttuu jo työikäisenä, jotta eläkepäivistään voi nauttia ilman palkkatyötä.
Monet eläkeläiset ovat työkykyisiä ja ennen kaikkea -haluisia. Ylivoimaisesti suurin este työnteolle on taloudellinen. Verotus on niin korkeaa, että työn tekeminen eläkkeellä ei kannata.
– Riikka Purra, PS
Mainintoja saivat erilaiset kansainväliset mallit mm. Ruotsista ja Singaporesta. Ruotsissa eläkkeeltä töihin joko osa-aikaisesti tai kokonaan palaavien henkilöiden vuosittaisia tuloja verotetaan kevyemmin. Osittain tästä johtuen Ruotsissa iäkkäiden ihmisten työllisyysprosentti on huomattavasti Suomea korkeampi.
Singaporen mallissa työntekijä voi halutessaan alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen neuvotella itselleen uuden määräaikaisen työsopimuksen kevyemmällä työkuormalla ja saisi eläkkeen palkkatulojen lisäksi.
– Sinuhe Wallinheimo, Kok.
Digipalvelut ja -osallisuus
Digitaalisten palvelun osalta kansanedustajien vastaukset olivat hyvinkin yhteneväisiä. Digitaalisten palvelujen käyttämiseen tulee järjestää opastusta ja tukea. Kaikissa palveluissa pitäisi olla myös mahdollisuus asiointiin kasvotusten tai puhelimella. Palvelujen saatavuus ei saa heikentyä digitalisaation myötä.
Kaikki iäkkäät eivät halua, eivät osaa tai kenties ovat menettäneet kykynsä käyttää digitaalisia palveluja. Osalla voi olla kyse taloudellisista seikoista; ei ole varaa ostaa kalliita laitteita.
Ihmisellä ei ole ko. palvelujen ja niihin tunnistautumiseen vaadittavia melko uusia laitteita, hän ei osaa niitä käyttää, kädet/sormet eivät enää toimi riittävän näppärästi tai muu fyysiseen kuntoon/ sairauteen liittyvä syy.
– Satu Hassi, Vihr.
EU-direktiivikin jo määrää, että kaikkien digitaalisten palvelujen tulee olla saavutettavia, helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä. Iäkkäitä tulee kannustaa ja tukea digitaalisten palvelujen käytössä ja ottaa heidät mukaan palvelujen suunnitteluun.
Opastuksen ja tuen järjestämisessä vastuuta annettiin kunnille mm. seniorineuvolan muodossa ja kirjastoissa sekä vapaaehtois- ja järjestötoimijoille, jotka jo paljon tekevätkin töitä digiosallisuuden edistämiseksi. Peräänkuulutettiin myös nuoremman sukupolven vastuuta iäkkäiden digiosallisuuden tukemisessa.