Kuva: Ilkka Vuorinen
Eläkkeelle jääminen voi joskus käydä hyvinkin nopeasti. Suureen elämänmuutokseen ei välttämättä ehdi valmistautua kunnolla. Tuki oikeaan aikaan, esimerkiksi eläkevalmennuskurssi, helpottaa eläköitymistä ja mahdollistaa omannäköisen arjen suunnittelun.
Kuopiolainen Terttu Miettinen jäi sairauseläkkeelle, vaikka virallinen eläkeikä ei ollut vielä lähellä. Terttu kuvaa eläköitymisprosessin olleen niin nopea, ettei hän ehtinyt valmistautua siihen kunnolla. ”Kokemus oli minulla alkuun vaikea, ehkä pelottava ja hävettävä. Mitä minulla on jäljellä ja mihin vielä kelpaan?”
Työ voi usein olla ihmisen elämässä hyvin vahvana ja merkityksellisenä. Eläkkeelle jäädessä moni pohtiikin, miten itseään voisi toteuttaa työelämän jälkeen.
Terttu on nähnyt, että eläkkeelle jääminen on henkilökohtainen prosessi, jossa oivalletaan uusia asioita omasta itsestä. Eläkkeelle jäädessä on hyvä pohtia omia heikkouksia ja vahvuuksiaan sekä tutkia itseään. Terttu kertoo, että tärkeiden asioiden pohtiminen vahvisti itsetuntoa ja toi myötätuntoa itseä kohtaan. ”Alkoi itseni arvostamisen vaihe, oli aika pitää itsestä parempaa huolta. Jotenkin sitä vaan oivalsi, että tämä prosessointi on minun henkilökohtaista varautumistani tulevaisuuteen ja vanhuuteen.”
Eläkkeelle jäämiseen pitää saada valmennusta. Terttu veisi tuon työyhteisöihin riittävän ajoissa, esimerkiksi osaksi työhyvinvoinnin ohjelmia. Hän jatkaa, että eläkkeelle jäämisen polku on ihmisillä erilainen: ”emme eläköidy yhden kaavan mukaisesti vaan kirjo on suunnattoman laaja.” Terttu kokee oman eläköitymisensä menneen loppujen lopuksi hyvin. Hän on nyt, eläkeläisenä, vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.
”Koen, että tämä on selviytymistarinani kohti hyvää eläköitymistä.”
Tuki eläkkeelle jäädessä
Terttu muistuttaa, että voimme varautua eläköitymiseen etukäteen, varsinkin jos eläköityminen tapahtuu suunnitellusti. Eläköityminen voi toisaalta olla suuri kriisi. Siksi olisikin hyvä löytää vertaistukea samanlaisessa tilanteessa olevalta esimerkiksi omasta työyhteisöstä, ystäväpiiristä tai eläkevalmennuksesta.
”Tärkeää on, että saa puhua niistä tunteista, mitä milloinkin tulee ajatuksiin. Tärkeintä on, ettei jäädä yksin, sillä oven takana saattaa odottaa jopa syrjäytyminen, yksinäisyys ja pelko lähtemisestä kodin ulkopuolelle.”
Kokonaisvaltaista varautumista voi Tertun mukaan opetella nuoresta lähtien. Varautuminen luo myös turvallisuuden tunnetta elämänarkeen. Terttu pohtiikin, voisiko jo kouluissa opintojen opintosuunnitelmissa olla yhtenä valinnaisosiona varautuminen tulevaisuuteen.
Täyttä elämää eläkkeellä!
Tertun polkua eläkeläiseksi on vahvistanut lapsuudenkodista periytynyt välittämisen kulttuuri, johon on kuulunut myös vapaaehtoistyön tekeminen. Tertun sydäntä lähellä on ollut Suomen Punaisen Ristin (SPR) toiminta, erityisesti ystävätoiminta. Vapaaehtoistyön arkea ovat olleet niin nälkäpäiväkeräykset ja järjestön piirin hallitustyöskentely kuin eläkevalmennukset.
Innokkuutta vapaaehtoistyöhön on siivittänyt myös Tertun työura sosiaali- ja terveysalalla. Terttu on ollut kehittämässä ja johtamassa kotihoitoa ja sitä kautta ikäihmisten asiat ovat tulleet hänelle läheiseksi.
Terttu toimii valmentajana SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksessa, joka edistää aktiivista ja merkityksellistä arkea työuran jälkeen. Valmennus antaa työkaluja elämänmuutoksen kohtaamiseen sekä hyvinvoinnin vahvistamiseen. Terttu kertoo, että valmennuksessa pohditaan yhdessä ryhmäläisten kanssa uutta elämäntilannetta ajankäytön, roolien, parisuhteen, voimavarojen ja elämän tärkeiden asioiden näkökulmasta teorian, kokemuksien sekä tehtävien kautta. Valmennuksessa keskustellaan mm. suhteesta työhön ja miten se vaikuttaa omaan eläkkeelle siirtymiseen sekä niitä muutoksia, joita eläköityminen tuo tullessaan. Tärkeä teema on mielen hyvinvointi.
Voimaa vapaaehtoisuudesta
Eläkevalmennuksessa korostetaan vapaaehtoistyön merkitystä ihmisen elämässä ja tarjotaan foorumeita toimia vapaaehtoisena. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti hyvinvointia eläkeiässä. Vapaaehtoistoiminnassa voi tavata uusia ihmisiä, oppia uutta ja luoda viikkoon rytmiä.
Korostaessaan vapaaehtoistyön merkitystä Terttu siteeraa hyvän elämän tutkija Frank Martelaa: ”Paras tapa lisätä omaa onnellisuutta on tehdä joku toinen onnellisemmaksi.”
Terttu kannustaa kaikkia osallistumaan eläkevalmennukseen sekä toivottaa lämpimästi tervetulleeksi vapaaehtoistyöhön.”Meillä kaikilla on elettyä elämää paljon ja edessäpäin ovet ovat avoimet kaikille mahdollisuuksille tehdä juuri omannäköinen eläkeläisen elämänpolku. Tervetuloa eläkeläisryhmään mukaan ja nauti elämästäsi juuri sellaisena kuin se tulee vastaan.”