Kuva: Ilkka Vuorinen
Työeläke on historiansa alusta alkaen ajateltu jatkopalkkana, joka tulee työstä saadun palkan tilalle, kun työura päättyy. Näin ollen täysimääräisen vanhuuseläkkeen voi saada vasta, kun työsuhde päättyy.
Yhä useampi jatkaa täysillä työelämässä vielä vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen. Koska he jättävät työeläkkeensä ottamatta silloin kuin se voisi olla mahdollista, palkitaan heitä aikanaan lykkäyskorotuksella. Se tarkoittaa, että ansaittu eläke korotetaan 0,4 prosentilla jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen ottaminen lykkääntyy yli oman ikäluokan vanhuuseläkeiän.
Esimerkki: Maijan ansaittu eläke on eläkkeen alkaessa 3 000 e/kk. Maijan eläkeikä on 65 vuotta, mutta hän lopettaa työskentelyn ja siirtyy eläkkeelle vasta 66 vuotta täytettyään. Lykkäysaika on näin ollen 12 kuukautta. Lykkäyskorotus eläkkeeseen on 3 000* 12 * 0,004 = 144 e/kk.
Eläkkeessä voi olla erilaisia lykkäyskorotuksia
On mahdollista ottaa eläke osittain maksuun kts. Ove- artikkeli joko ennen eläkeikää, eläkeiässä tai eläkeiän täyttämisen jälkeen. Jos osittainen vanhuuseläke (OVE) alkaa eläkeiän täyttämisen jälkeen, lasketaan myös OVE-osuuteen lykkäyskorotus, joka on sama 0,4 % lykättyä kuukautta kohden kuin täyden eläkkeen lykkäyskorotus. Kun aikanaan säästöön jäänyt loppuosuus eläkkeestä myönnetään, lasketaan siihen myös lykkäyskorotus. Koska säästöön pidemmäksi aikaa jääneen eläkeosan lykkäysaika on pidempi, tulee sen osan lykkäyskorotuksen määrästä suurempi.
Eläke voi sisältää siis erisuuruisia lykkäyskorotuksia, jos eläke on alkanut osittaisena vanhuuseläkkeenä. Voi olla myös niin, että lopullinen eläke sisältää sekä vähennys että lykkäyskorotus, jos OVE on otettu ennen eläkeikää ja loppuosa vasta eläkeiän täyttämisen jälkeen. Vaihtoehtoja on monia. Yksinkertaista vai mitä?
Lykkäyskorotus eri asia kuin eläkkeen karttumisprosentti
Eläkkeen ottamista voi lykätä vaikka kuinka pitkälle, mutta työansioista kertyy eläkettä enintään 68, 69 tai 70 vuoden ikään asti syntymävuodesta riippuen. Kunkin vuoden kuukausityöansioista kertyy eläkettä 1,5 suuruisen karttumisprosentin mukaan (1,7 % 53–62-vuotiailla vuoden 2025 loppuun). Eläkkeen karttuminen lasketaan näin osuutena ansiotuloista, mutta lykkäyskorotus määräytyy osuutena koko ansaitusta eläkkeestä.
Mitä suurempi työeläke, sitä pienempi on maksettavan kansaneläkkeen määrä. Lykkäyskorotus on kuitenkin sellaista työeläkettä, joka ei vähennä kansaneläkettä, joten työssä jatkamista kannustetaan tälläkin tavalla.
Vaikka työskentelyn on päätyttävä vanhuuseläkkeelle siirryttäessä, voi uuden työn aloittaa eläkeaikana eikä se pienennä maksussa olevaan eläkkeen määrää. Eläkeaikaisesta työstä kuitenkin lisää seuraavassa artikkelissa.