”Tiedän paikan armahan,
rauhallisen ihanan.
Joss on olo onnekas,
elo tyyni suojakas.”
Ja kodistahan tässä suomalaisessa kansanlaulussa puhutaan. Suurin osa meistä haluaa asua omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista. Kodissa saa olla oma itsensä, rentoutua ja toimia kuten itse tahtoo ja pystyy – vaikka sitten aiempaa hitaammin tai heikommin.
Ja kodistahan tässä suomalisessa kansanlaulussa puhutaan. Suurin osa meistä haluaa asua omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista. Kodissa saa olla oma itsensä, rentoutua ja toimia kuten itse tahtoo ja pystyy – vaikka sitten aiempaa hitaammin tai heikommin.
Valmista koti muistisairauden tuomiin oireisiin
Muistisairaus on etenevä aivosairaus, joka tuo mukanaan moninaisia oireita. Oirelistaus on hengästyttävä. On hyvä kuitenkin muistaa, että oireiden ilmeneminen on hyvin henkilökohtaista, eikä kaikki oireet tule samalle henkilölle.
Yleisiä oireita ovat mm. unohtelun voimistuminen, liikuntakyvyn heikkeneminen, hahmottamiskyvyn ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen. Myös unen laatu huononee monille, joka puolestaan lisää ajan- ja paikantajun menettämisen riskiä. Ikävistä oireista huolimatta muistisairausdiagnoosin saaneella henkilöllä voi olla moni hyviä vuosia, jopa vuosikymmeniä, hyvää itsenäistä elämää omassa kodissa.
Varautuminen tulevaan on viisautta. Kodin muutostyöt kannattaa aloittaa heti, kun tieto muistisairaudesta on saatu. Sairauden alussa sairastunut henkilö pystyy vielä omaksumaan ja oppimaan uusia asioita. Muistisairas henkilö tarvitsee tuekseen henkilöitä, jotka kuuntelevat häntä ja auttavat muutostöiden toteuttamisessa. Muistisairausdiagnoosi ei poista oman kodin omistajuutta. Läheisten onkin hyvä muistaa, että muutostyö tehdään aina yhdessä muistisairaan kanssa suunnitellen.
Tarkista kodin esteettömyys
Esteettömyys on muistiystävällisen kodin perusta. Ensimmäinen tehtävä on siivota turhat tavarat pois ja tehdä tilaa liikkumiselle. Järjestää päivittäin käytettävät tavarat selkeille omille paikoilleen kädenulottuville. Vakipaikat tärkeille tavaroille helpottaa meidän jokaisen elämää. Liikkumisen esteettömyyteen löytyy hyviä tarkistuslistoja, jotka kannattaa käydä läpi.
Tutustu Vanhustyön keskusliiton Kodin turvallisuuden tarkistuslistaan.
Tärkeitä kalusteita ovat sänky ja nojatuoli, joiden mitoitusten tulisi olla sellaisia, että niihin on helppo mennä ja nousta ylös. Esteetön reitti ulos mahdollistaa muistisairaan henkilön ulkoilun. Fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämisen lisäksi ulkoilulla on positiivinen vaikutus henkiselle hyvinvoinnille.
Jos nykyinen asunto on esteellinen ja remonttia ei hinnan tai vaikeuden takia pystytä toteuttamaan, ja näköpiirissä on fyysisen kunnon huononeminen, kannattaa etsiä uusi sopiva asunto. Muistisairauden alkuvaiheessa henkilön on vielä mahdollista kotiutua uuteen asuntoon ja oppia sen ympäristö.
Mieti paloturvallisuutta
Onko liesi päällä, palaako keittiön pöydällä kynttilä, onko saunan kiukaan päälle laitettu vahingossa muovivati?
Jokaisen kodin katossa pitäisi olla palovaroitin jokaista alkavaa 60 m2 kohden sekä jokaisessa huoneessa omansa. Mutta tiesitkö, että patterin vaihdon lisäksi pitää myös koko palovaroitin vaihtaa 5-10 vuoden välein, koska niiden toimintakyky heikkenee ajan myötä.
Lue lisää palovaroittimista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:n sivuilta.
Unohtuuko liesi päälle? Lieden sulakkeiden poisto on ikävä konsti, jos muistisairashenkilö kuitenkin haluaisi lämmittää joskus pizzan uunissa tai paistaa aamiaiselle kananmunan. Parempi keino lisätä turvallisuutta on asentaa hellaan liesivahti. Markkinoilla on liesivahti, joka katkaisee hallasta virran jo ennen kuin paloa on ehtinyt syttyä (linkki: Safera). Liesivahti ja sen asentaminen maksavat, mutta ovat ”halpa sijoitus” verrattuna tulipalon tuottamiin vahinkoihin.
Jos saunasta on ajan myötä tullut varasto, voi sulakkeen ottaa pois hyvin mielin, ettei kiuas vahingossakaan mene päälle.
Paloturvalliset verhot ja sohvakalusteet ovat kaikille hyvä valinta, mutta erityisen hyvä innokkaalle kynttilöiden polttajalle ja tupakoitsijan kotiin.
Katso tilaa ”mustavalkoisin-lasein”
Valo ja väri ovat ehdoton parivaljakko tukemaan muistisairaan ihmisen hahmotuskykyä. Värien voimakkuuden kontrastit tuovat tilan ja kalusteen muodot esille. Väreillä voidaan myös ”piilottaa” asioita, joihin henkilön ei ole toivottavaa kajota ja toisaalta väreillä voidaan ”tuoda esiin” tärkeitä tiloja ja asioita. Wc:n ovi voidaan tuoda esille maalamalla seinä eriväriseksi kuin wc:n ovi ja valokatkaisijan ympärys voidaan maalata eri sävyllä helpottamaan katkaisijan löytämistä. Huoneessa kulmikkain olevat seinät maalataan erisävyillä auttamaan tilan ymmärtämisessä henkilöä, jolla hahmottamiskyky heikentynyt. Näppärä tapa tarkistaa tilan hahmottuminen, on ottaa tilasta valokuva ja muuttaa se mustavalkoiseksi ja katsoa kuinka hyvin eri elementit siitä erottuvat.
Ilman valoa ei ole väriä. Valo tuo turvallisuutta ja luo tunnelmaa. Riittävä ja säädettävä valaistus mahdollistaa oikean valaistuksen erilaisiin tilanteisiin. Työskenneltäessä tarvitsemme kirkkaamman valon, kun taas tunnelmallisessa hetkessä valaistus on himmeämpänä miellyttävä ja hetkeen sopiva. Yöllä valo voi opastaa turvallisen reitin sängyn luota wc:hen. Vuorokausirytmiä imitoivalla valaistuksella voidaan tukea muistisairaan henkilön vuorokausirytmissä pysymistä. Aamulla aurinko nousee ja valo on eri sävyistä kuin illalla auringon laskiessa, jolloin melatoniini hormonin tuotanto pääsee käyntiin auttaen hyvän unen saamisessa.
Rauhoita kodin äänimaailma
Tilan äänimaailma vaikuttaa tilan viihtyvyyteen ja fyysisen ympäristön toimivuuteen. Hyvä tilan äänimaailma on kaikumaton, siinä on hyvä akustiikka ja hälyäänet on minimoitu. Yksinkertaisia konsteja parantaa kodin äänimaailmaa on laittaa keittiötuolien jalkojen alle huovat ja pöytäliinan alle astioiden kolinaa vaimentava huopa. Sisustustekstiilit ja huonekasvit ovat hyviä ääntä vaimentavia elementtejä.
Jos asunnossa asuu useampia henkilöitä, voivat radio ja tv olla toisinaan yhtä aikaa päällä. Ne olisikin hyvä sijoittaa toisistaan eri huoneisiin, jolloin niiden äänet eivät sekoitu. Jos se ei ole mahdollista voi televisiota äänen kuunnella kuulokkeiden kautta. Kuulokkeet voivat auttaa myös muistisairasta henkilöä keskittymään kuulemaansa.
Ota teknologoa avuksi
Tarjolla on kasvava määrä erilaisia teknologisia laitteita, jotka auttavat muistisairasta henkilöä jokapäiväisessä elämässä ja antavat mielenrauhaa läheisille. Teknologia kannattaa ottaa avuksi heti sairauden varhaisessa vaiheessa, koska silloin sairastunut henkilö oppii vielä käyttämään niitä sekä tottuu niihin.
Yksi tavallisimmista syistä, miksi muistisairas henkilö joutuu laitoshoitoon, johtuu lääkkeistä. Hän ei muista ottaa niitä tai hän ottaa niitä tahattomasti liikaa. Lääkemuistutin tai -annostelija vähentävät em. riskejä huomattavasti.
Vuorokausikalenteri kertoo kellonajan lisäksi vuorokauden ajan, päivämäärän ja päivän nimen. Tietoisuus ajasta vahvistaa muistisairaan itsevarmuutta ja tukee hänen toimintojaan; koska on ruoka-aika, koska valmistaudutaan nukkumaan menoon jne.
Eri huoneisiin asennettavat liiketunnistimet keräävät tietoa huoneissa tapahtuvista liikkeistä ja kuinka kauan sängyssä on maattu. Tapahtumia voi tarkastella älylaiteeseen asennetusta applikaatiosta. Näin muistisairaan läheiset saavat tiedon, että hänen päivänsä on käynnistynyt normaalisti. Applikaatioon on mahdollisuus laittaa hälytysrajoja esimerkiksi, jos sängystä ei olla noustu määriteltyyn kellon aikaan mennessä, niin siitä tulee ilmoitus läheiselle.
Muistisairaan liikkumista rajoitetaan usein eksymisen pelossa. Ulkona toimiva paikannin antaa muistisairaalle liikkumisen vapautta. Tarjolla on useita eri valmistajien paikantamia, jotka käyttävät joko GPS-signaalia tai puhelinverkkoa.
Terveydentilan etämittauksella voidaan tehdä mm. verenpaineen, verensokerin, happisaturaation, kuumemittaamisen, punnituksen ja spirometrian. Muistisairas voi suorittaa mittaukset itse tai avustajan kanssa kotona. Mittaustulokset lähtevät automaattisesti seurantajärjestelmään. Jos mittaustuloksessa mittausarvot poikkeavat asetuista rajoista tai mittaus on tekemättä tietyllä aikavälillä, hälyttää järjestelmä automaattisesti järjestelmää seuraavalle taholle, kuten omaiselle tai terveyspalveluita tarjoavalle yritykselle.
Videopuhelu on hyvä tapa pitää yhteyttä muistisairaaseen henkilöön. Tarjolla on laitteita, jotka aukeavat ja sulkeutuvat automaattisesti puhelun tullessa. Puhelun saajan pitää vain tulla paikalle laitteen hälyttäessä. Näköyhteys antaa molemmille osapuolille läheisyyden tunnetta ja läheiselle enemmän tietoa vastaajan voinnista. Ilmeiden ja eleiden välityksellä välittyy paljon tietoa ja tunnetta. Esimerkki palvelusta: Suvanto Care.
Elä täyttä elämää!
Muistiystävällinen koti on esteetön, turvallinen ja ennen kaikkea asujansa näköinen. Se kannustaa ja rohkaisee muistisairasta asukastaan itsenäiseen toimintaan. Tämä vahvistaa muistisairaan henkilön itsetuntoa ja oman elämän hallinnan jatkuvuutta.