Osittainen varhennettu vanhuuseläke – vanhuuseläkettä ennen vanhuuseläkeikää

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erilaisia väyliä ennenaikaiselle eläkkeelle on tukittu. Vuonna 2017 voimaantulleessa eläkeuudistuksessa on kuitenkin tunnustettu, että kun vanhuuseläkeikä nousee, tarvitaan joustoa. Sillä on kuitenkin hintansa.

Ennen alinta vanhuuseläkeikää täysi eläke on mahdollista saada vain, jos työkyvyn todetaan oleellisesti alentuneen. Jokaisen on kuitenkin mahdollista ottaa vanhuuseläke muutama vuosi ennen eläkeikää osittaisena, mutta siitä on maksettava hinta pysyvästi alentuneen eläkkeen muodossa.

OVE tuo joustoa

Osittainen varhennettu vanhuuseläke eli tuttavallisemmin OVE antaa mahdollisuuden ottaa ansaitusta eläkkeestä korkeintaan puolet 61 vuoden iässä. Tämän vuodesta 2017 voimassa olleen eläkemuodon tarkoituksena on auttaa vähentämään työskentelyä vanhuuseläkeiän lähestyessä. Pakko työtä ei ole kuitenkaan vähentää, eikä suurin osa vähennäkään: Eläketurvakeskuksen (ETK) selvitysten mukaan näyttää siltä, että vain yksi kolmesta työssä jatkaneesta OVE-laisesta on vähentänyt työtään.

OVE:n saamiseksi ei ole muita ehtoja kuin alaikärajan täyttäminen. Työnantajan ei edes tarvitse tietää siitä, että työntekijä on OVE:lla. Jos kuitenkin työntekijä haluaa vähentää työtään OVE:n yhteydessä, on työnantajalla velvollisuus yrittää järjestää osa-aikatyötä.

OVE:n määrä enintään 50 %

OVE:n määrä on oman valinnan mukaan joko 50 % tai 25 % ansaitusta eläkkeestä. Tähän määrään tehdään vielä vähennys, jos OVE alkaa ennen vanhuuseläkeikää. Vähennys on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, joka OVE:n alkaessa on vielä jäljellä eläkeikään. Esimerkiksi kolme vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää otettuun OVE-osuuteen vähennys on 14,4 %.

Esimerkki OVE:n määrästä:

Vuonna 1962 syntyneelle Pekalle kertynyt työeläke on 2 500 e/kk edellisvuoden loppuun mennessä. Pekka ottaa 50 prosentin OVE:n heti 61-vuotiaana, kun se on mahdollista. Koska Pekan eläkeikä on 65 vuotta, hänen OVE:n määränsä lasketaan seuraavasti:

50 % kertyneestä eläkkeestä: 0,5 * 2 500 = 1 250 e/kk. Vähennys: 48 kk * 0,4 % = 19,2 %  1 250 * 0,192 = 240 e/kk. OVE: 1 250 – 240 = 1 010 e/kk

OVE:n määrää pienentää vielä elinaikakerroin kuten muitakin eläkkeitä. Tänä vuonna 61-vuotiaana alkavaan OVE:een se on 0,94419, joten lopullinen OVE on 953,63 e/kk.

OVE:n avulla eläkeikäänsä lähestyvä voi tasapainottaa talouttaan, jos hän on esimerkiksi työttömänä tai työnteko tai yrittäjätoiminta on satunnaista. Se voi olla hyvä lisä vaikkapa päätoimiselle omaishoitajalle. OVE:n saa samansuuruisena, tekee sitten rinnalla työtä tai ei, tai vaikka saa muita etuuksia. Myöskään sosiaalivakuutusetuuksien määrään ei OVE vaikuta, vaan esimerkiksi työttömyyskorvaus maksetaan ilman sovittelua OVE:n kanssa.

OVE:n hintana on varhennusvähennys

Vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen ottamatta jääneen eläkeosuuden saa vähentämättömänä. On muistettava, että vähennys, joka OVE-osuuteen tehdään, on pysyvä ja alentaa eläkettä loppuiäksi. Siksi on syytä eläkelaitosten tai ETK:n laskureiden avulla tarkistaa vaikutus lopulliseen eläkkeeseen, jotta asia ei tule yllätyksenä.

Jos Pekka ei olisi ottanut OVE:a, hänen vanhuuseläkkeensä määrä olisi 2 500 e/kk, mutta OVE:n otettuaan 1 250 + 1 010 e/kk = 2 260 e/kk. Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa työeläkettä kertyy lisää kaikista tulevista ansioista. (laskelmassa ei ole otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutusta)

Verotus kannustaa työntekoa eläkkeellä

Käteen jäävän tulon näkökulmasta voi olla edullista vähentää työntekoa OVE:n yhteydessä. Tällöin verotuksen jälkeen jää tuloja enemmän käteen verrattuna siihen, että saisi saman summan rahaa pelkästään palkkana tai pelkästään eläkkeenä. Jos OVE:n ottaa normaalin palkan päälle, myös verotuksen progressio nousee.

OVE:n voi ottaa myös vanhuuseläkeiän jälkeen, jos ei vielä silloinkaan halua siirtyä kokoaikaiselle eläkkeelle. Silloin OVE:n määrää ei vähennetäkään, vaan korotetaan lykkäyskorotuksella. Jos tämä puoli OVE:sta kiinnostaa, niin lue seuraava Marjukka Hietaniemen blogikirjoitus. Siinä tarkastelussa ovat eläkkeen myöhentäminen ja lykkäyskorotukset.

Tarkempia tietoja laskennasta saa esimerkiksi omasta eläkelaitoksesta tai Työeläke