Ovatko turvataitosi ajan tasalla?

Me kaikki toivomme turvallista vanhuutta. Rohkaisevaa on, että turvallisuutta voi lisätä myös omalla toiminnalla, ottamalla turvataitoja käyttöön hiljalleen ja tunnistamalla riskejä. Kun ensimmäiset askeleet otetaan hyvissä ajoin, meillä on riittävästi aikaa varautumiseen.

Projektipäällikkö Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä on tehnyt pitkään töitä ikääntyneiden turvallisuuden kysymysten parissa, ja nähnyt kuinka laaja-alaisesta asiasta on kysymys.

Ikääntymisen turvallisuutta on mahdollista vahvistaa omilla valinnoilla

  • Liikkumalla tarpeeksi ja monipuolisesti huolehdimme toimintakyvystämme.
  • Tapaturmat vähenevät, kun emme ota tarpeettomia riskejä.
  • Hyvät talouden hallinnan taidot, turvalliset tavat käsitellä rahaa ja ajoissa tehty edunvalvontavaltuutus suojaavat taloudellisen hyväksikäytön riskiltä.
  • Kodin turvallisuuteen ja toimivuuteen erilaisissa elämäntilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi muuttojen tai remonttien yhteydessä.
  • Turvaa tuovia tapoja ja tuotteita on hyvä ottaa haltuun ajan kanssa.

Ojala haluaisi myös korostaa todenperäistä tietoa riskeistä, koska suurimmat riskitekijät eivät aina saa isointa huomiota. ”Emme aina osaa suhteuttaa erilaisia riskejä. Esimerkiksi kaatumiset ovat tapaturmaisen kuoleman syynä moninkertaisesti yleisempiä kuin palokuolemat. Toisaalta asuntopaloista aiheutuu monia muitakin jälkiseurauksia kuin asukkaan mahdollinen kuolema.” Myös kylmän aiheuttamat vaarat tunnistetaan ja ne näkyvät tilastoissa. Sen sijaan piiloon jää etenkin ikääntyneiden terveyttä uhkaavat kesän pitkät hellekaudet.

Liikunta pitää pystyssä

Kaatumiset ovat ikääntyessä merkittävä ongelma. Ojala huomauttaa, että miesten osalta kuolemaan johtavan kaatumisen riski nousee selvästi jo 50 ikävuoden jälkeen, naisten osalta riski kohoaa selvästi vasta kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen. Kaatumista voidaan kuitenkin tehokkaasti ennaltaehkäistä liikunnalla, lihaskuntoharjoittelulla sekä hyvällä ruokavaliolla. Kuntoilua ei koskaan voi aloittaa liian aikaisin.

”Erilaiset interventiot kaatumisen riskiryhmiin ovat tärkeitä, mutta pohja pitäisi olla luotu jo paljon aikaisemmin. Silloin myöhemmällä iällä ei tarvitse tehdä niin paljon muutoksia, voi vain jatkaa hyvää elämää.” Ojala kertoo. ”Ja mikä parasta, liikunta lisää fyysisiä ja henkisiä voimavaroja, parantaa unta ja tuo hyvää oloa myös tässä ja nyt.”

Turvallinen koti

Ojala on huomannut, että ajatus ikääntymiseen liittyvistä toimintakyvyn haasteista on helppo ohittaa. ”Meillä on vähän sellaista, että ajattelemme olevamme terveitä ja että hankaluudet tulevat vasta sitten joskus myöhemmin. Unohdetaan, että jokin yllättävä muutos voi tulla nopeastikin.”

Olisikin tärkeää katsoa kotia turvallisuuden ja toimivuuden näkökulmasta mahdollisimman aikaisin, esimerkiksi muuttojen ja remonttien yhteydessä. Ojala kehottaa miettimään, voiko asunnossa asua seuraavat kaksikymmentä vuotta. Tai onko valmis muuttamaan, jos kodissa ei voi enää elää toimivaa ja turvallista arkea.

Yksi tärkeimmistä paloturvallisuuden osa-alueista on poistumisturvallisuus. Tavanomaisen kulkureitin lisäksi asunnossa pitäisi aina olla varapoistumistie ja ripeän poistumisen pitäisi onnistua myös vaihtoehtoista tietä siinäkin tilanteessa, että liikkuminen on vaikeutunut tai asukas tarvitsee apuvälinettä. Jos esimerkiksi omakotiasukas ei enää pääse poistumaan paloportaita pitkin yläkerran makuuhuoneesta, on parempi siirtää makuuhuone alakertaan.

Kotia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota myös hellesäiden lämpökuormitukseen ja miettiä viilennysmahdollisuuksia ajoissa.

Kodin turvallisuustekoja voi tehdä jo tänään. Ojala kannustaa kaikkia tarkistamaan palovaroittimien toimintakunnon säännöllisesti. Tulipalo saa alkunsa usein liedestä. ”Nykyään liesissä on tai niihin on saatavissa monia turvallisuutta parantavia ominaisuuksia. Liettä uusiessa kannattaa hankkia aina vähän entistä turvallisempi malli. Niin uuden kuin vanhan lieden paloturvallisuutta voidaan lisätä liesihälyttimellä tai liesivahdilla. Oleellista on ottaa turvatekniikka ja turvalliset toimintatavat käyttöön jo nyt.”

Turvallisempaa yhdessä

Ojala on järjestänyt työssään turvallisuusharjoituksia, joissa on mukana myös hyvin iäkkäitä ihmisiä. ”Osa on tottunut käyttämään esimerkiksi käsisammuttimia, mutta harjoituksissa huomaakin, että ei enää jaksa nostaa sammutinta. Asia on hyvä tunnistaa etenkin yksin asuttaessa. Toisaalta jos ei olla yksin, on tilanne toinen: Kerran kaksi harjoituksiin osallistunutta rouvaa ihmetteli ”liian painavaksi muuttunutta” sammutinta ja nosti vähän kuin vahingossa sammuttimen yhdessä – huomaten, että yhdessähän tämän jaksaa.”

Ojala haluaa jakaa esimerkin, koska se kuvaa hyvin sitä, kuinka turvallisuus ja turvallisuuden tunne vahvistuu yhdessä. ”Sosiaalinen suojaverkosto suojelee ihmisiä. Parhaimmillaan tukea saa spontaanisti vaikkei itse ole huomannut, ehtinyt tai pystynyt kertomaan tarvitsevansa tukea.” Turvattomuus myös vähenee, kun huolia voi jakaa ja ratkaisuja keksiä yhdessä keskustelukumppanin kanssa.

Omaan turvaverkkoon voi kuulua niin sukulaisia, ystäviä, tuttavia, naapureita kuin järjestötoimijoitakin. Ojala huomauttaa, että sosiaalisten suhteiden rakentaminen ei ole kaikille helppoa. ”Sekin on jo paljon, että ihmisellä on yksi ihminen, jolta tietää saavansa apua tarvittaessa.” Lisäksi kannattaa muistaa, että viimekädessä myös kotihoito tai viranomaiset ovat osa suojaverkkoa.

Tarkistuslista apuun ajoissa

Turvallisuuden perusasiat kannattaa pitää mielessä ja käydä aika ajoin läpi. Ojala kannustaa miettimään turvallisuutta etenkin elämän muutoskohdissa.

Kodin turvallisuuden varmistamisessa kannattaa käyttää tukena tarkistuslistaa. Tarkistuslistan pohjalta kodin turvallisuutta voidaan tarkastella kaikessa rauhassa, vaikka iltapäiväkahvilla tai -teellä ja vaikka vain yksi asia päivässä. Tarkistuslistoissa olevia toimenpide- ja korjausehdotuksia on helppo hyödyntää turvallisuuden parantamiseksi.