Kuva: Ilkka Vuorinen
Muutosten kynnyksellä usein pysähdytään pohtimaan omaa elämää, mennyttä ja tulevaa. Mitä olen kokenut tähän mennessä ja minkälainen ihminen minusta on tullut? Millaisia tunteita ja mielikuvia huominen minussa herättää?
Tulevaisuutta kohti suunnatessa on hyvä ottaa hetki oman sisäisen maailman pohtimiselle. Itsereflektio ja asioista keskusteleminen voi auttaa hahmottamaan omaa elämää paremmin, mikä vahvistaa eheyden kokemusta. Tässä artikkelissa esitetään kolme kysymystä tuon pohdinnan tueksi.
1. Tunnista mielikuvien ja uskomusten voima
Uskomukset ja asenteet ohjaavat käyttäytymistä, vaikka emme aina olisi niistä tietoisia. Pysähdy hetkeksi miettimään, mitä mielikuvia ja ajatuksia sinulla nousee mieleen, kun mietit vanhenemista? Jos vanhenemiseen liittyy mielessäsi ikäviä ja kielteisiä mielikuvia, voi tämä vaikuttaa käyttäytymiseesi niin, että et halua edes ajatella koko asiaa. Tällöin et etukäteen varaudu tai suunnittele vanhuutta, ennen kuin se yhtäkkiä on edessä ja varautuminen voi jo joiltain osin olla liian myöhäistä.
Millaisia mielikuvia ja uskomuksia sinulla liittyy vanhenemiseen?
Me kaikki vanhenemme. Hyvään vanhuusikään suunnatessa kannattaa hyödyntää positiivisia mielikuvia. Ajattele, että kyse on ennen kaikkea tulevaisuuteen varautumisesta ja hyvän elämän rakentamisesta – siis jostain positiivisesta. Kuvittele mitä hyvää varautumisesta ja ennakoinnista voi tulevaisuudessa seurata. Miltä minusta tuntuu, kun voin vanheta niin, että asiani ovat kunnossa ja huolehdin terveydestäni? Mitä hyviä vaikutuksia tällä on minun ja läheisteni elämään?
Lue lisää positiivisesta näkökulmasta vanhuuteen
2. Vahvista tukiverkostoa ja tue muita
Itsensä ja omien tunteiden tunteminen on keskeinen elämäntaito, joka vanhetessa usein luonnostaankin kehittyy. Tunteet vanhenemista ja siihen varautumista kohtaan voivat vaihdella. Joskus mieli täyttyy positiivisista ajatuksista ja tunteista, toisinaan taas tulevaisuus voi huolettaa tai sitä ei halua edes ajatella.
Ketkä kuuluvat sinun tukiverkostoosi?
Tunteiden ja kokemusten kanssa ei kannata jäädä yksin. Sosiaalisen tuen merkityksestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on runsaasti tutkimusnäyttöä. Omista tunteista ja kokemuksista kannattaa puhua muiden ihmisten kanssa, sillä yksin ei aina tarvitse pärjätä. Sosiaalinen ja emotionaalinen tuki on keskeinen henkisen hyvinvoinnin kulmakivi.
Myös se, että itse voi jollain tavalla tukea muita, parantaa omaa hyvinvointia. Tämän takia useimmat ihmiset auttavatkin mieluusti, kun joku läheinen ihminen pyytää heiltä apua.
Lue lisää ystävyyden ja kohtaamisen voimasta
3. Näe itsesi osana laajempaa kokonaisuutta
On tärkeä tiedostaa, että oma käyttäytyminen vaikuttaa myös muihin ihmisiin. Empatiaa harjoittamalla oma toiminta voikin näyttäytyä laajemmassa kuvassa. Miltä läheisistäni tuntuu, jos laiminlyön omaa hyvinvointiani? Miten läheisteni elämä muuttuisi, jos olisin paremmassa fyysisessä kunnossa tai vähemmän stressaantunut?
Liiallisesta itsesyyttelystä ei tietenkään ole hyötyä, mutta joskus muiden ihmisten näkökulman huomioiminen voi tuoda lisää merkitystä omalle toiminnalle. Itseään kohtaan kannattaa samaan aikaan olla myös armollinen.
Oletko ajatellut käyttäytymistäsi siitä näkökulmasta, että se voi toimia esimerkkinä muille?
Oma toimintasi voi toimia myös esimerkkinä muille. Nuoremmille ihmisille tai vaikkapa omille lapsillesi olet esimerkki siitä, miltä heidän oma elämänsä saattaa tulevaisuudessa näyttää.