Näin edunvalvontavaltuutus laaditaan

Edunvalvontavaltuutusvaltakirja on asiakirja, jolla nimeät henkilöt hoitamaan tulevaisuudessa asioitasi siinä tapauksessa, että et siihen itse enää kykene. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten teet edunvalvontavaltuutuksen ja miksi sellainen kannattaa tehdä.

Mistä lähden liikkeelle?

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on hyvä aloittaa pohtimalla oman elämäsi tärkeitä asioita ja arvoja esimerkiksi varallisuuden käyttämisen suhteen. Lisäksi kannattaa miettiä rauhassa, ketkä ovat sellaisia luottohenkilöitä, joiden voisit ajatella tekevän päätöksiä puolestasi. Tee tarvittaessa lista omasta omaisuudestasi ja varallisuudestasi, sekä kirjoita ylös toiveita, joita haluaisit mahdollisen asioitasi hoitavan edunvalvontavaltuutetun huomioivan.

Oman pohdinnan jälkeen keskustelua kannattaa avata omien luottohenkilöiden kanssa. Jaa heille ajatuksesi ja pyydä suullisesti suostumusta siihen, että voit nimetä heidät edunvalvontavaltuutuksessa.

Tärkeitä termejä

Edunvalvontavaltakirja = Asiakirja, jolla nimeät, kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioitasi, jos et jonain päivänä kykene niitä enää itse hoitamaan. Tulee voimaan vasta tarvittaessa. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voit välttää edunvalvonnan.

Edunvalvontavaltuutettu = Henkilö, joka edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen jälkeen saa valtuudet hoitaa edunvalvontavaltuutukseen kirjattuja asioita valtuuttajan puolesta.

Toissijainen valtuutettu = Henkilö, joka tulee edunvalvontavaltuutetuksi, jos ensisijaisella valtuutetulla on pysyvä este toimia edunvalvontavaltuutettuna tai hän luopuu tai kieltäytyy tehtävästä.

Varavaltuutettu = Henkilö, joka tulee edunvalvontavaltuutetuksi, jos ensijaisella tai toissijaisella valtuutetulla on tilapäinen este toimia edunvalvontavaltuutettuna.

Edunvalvoja = Viimesijainen keino turvata henkilön etua. Jos henkilö ei ole ennakkoon järjestänyt asioidensa hoitoa esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle toimintakyvyn menettämisen jälkeen tarvittaessa määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan määrää joko digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä taloudellisista asioista. Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojan toimintaa.

Mitä kirjaan edunvalvontavaltuutukseen?

Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, joka vahvistetaan digi- ja väestötietovirastossa siinä vaiheessa, kun sitä tarvitaan. Vahvistaminen tehdään siis vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän pysty asioitaan hoitamaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että edunvalvontavaltakirja laaditaan oikein.

Alle on listattu muutamia tärkeitä asioita, jotka edunvalvontavaltuutuksessa kannattaa ottaa huomioon. Näiden kysymysten avulla voit hahmotella edunvalvontavaltuutuksen sisältöä. Edunvalvontavaltakirjan voi laatia itsekin, mutta asiantuntijan apua suositellaan käytettäväksi. Sitä saa esim. oikeusaputoimistoista, pankkien lakimiehiltä, asianajo-tai lakiasiaintoimistoilta .

Edunvalvontavaltuutuksen mallipohja löytyy esimerkiksi Suomen Muistiasiantuntijoiden Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -oppaasta (s.36-37).
Tilaa opas

  • Kenet nimeän ensisijaiseksi valtuutetuksi?

Usein tehtävään nimetään joku lähipiiristä, tyypillisesti perheenjäsen, mutta valtuutetun ei tarvitse olla sukua, tärkeintä on, että valtuuttaja luottaa häneen ja (suullinen) suostumus on häneltä saatu.

  • Kenet nimeän toissijaiseksi valtuutetuksi? Entä varavaltuutetuksi?

Toissijainen valtuutettu on myös usein joku lähipiiristä.

Varavaltuutettu nimetään sellaisia tilanteita varten, että ensisijaisella ja toissijaisella valtuutetulla on tilapäinen este toimia edunvalvontavaltuutettuna, esimerkiksi siitä syystä, että he ovat sukua valtuuttajalle. Varavaltuutetun on siis suositeltavaa olla perheen ulkopuolinen henkilö mahdollisten esteellisyystilanteiden vuoksi. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa suvussa kulkeneen kesämökin myyminen lapselle.

  • Mitä asioita valtuutus koskee?

Edunvalvontavaltuutuksen tekijä antaa tyypillisesti valtuudet toimia omaisuus- ja talousasioissa, henkilöä koskevissa asioissa sekä kiinteistöasioissa. Kiinteistöistä voi olla hyödyllistä mainita vaikkei niitä juuri tällä hetkellä omistaisi, sillä esimerkiksi osuus kesämökistä voi tulla haltuusi yllättäenkin.

  • Kirjaanko tarkemmat toiveet hoidostani hoitotahtoon?

Edunvalvontavaltuutuksessa voit nojata tehtyyn hoitotahtoon ja kirjata valtuutuksen tiedon, että olet tehnyt hoitotahdon. Kun valtuutettu tekee päätöksiä sellaisista sinua koskevista asioista, joiden merkitystä et kykene ymmärtämään, valtuutetun on noudatettava hoitotahtoa.
Lue lisää hoitotahdosta

  • Annanko edunvalvontavaltuutetulle luvan jakaa salassa pidettäviä tietoja?

Usein edunvalvontavaltuutettuna on yksi lapsista ja hänen on pidettävä esimerkiksi terveyttäsi koskevat tiedot salassa. Jos haluat hänen voivan jakaa tietoja vaikkapa muiden lastesi kanssa, kirjaa tämä toive edunvalvontavaltuutukseen.

  • Kenen toivon seuraavan raha-asioitteni hoitoa?

Edunvalvontavaltuutus perustuu luottamukseen, eli valtuutetulla ei ole velvollisuutta tehdä vuosittaista tiliselvitystä digi- ja väestötietovirastoon. Voit kuitenkin halutessasi antaa esimerkiksi muille lapsillesi oikeuden nähdä raha-asioittesi hoitoon liittyvät dokumentit.

  • Vapautanko valtuutetun velvollisuudesta tehdä päätöstili?

Edunvalvontavaltuutetun on tehtävä valtuuttajan kuoleman jälkeen päätöstili perillisille. Voit kuitenkin määrätä, ettei tällainen muodollisuus ole tarpeen.

  • Muistinhan määräyksen?

Valtuutuksessa tulee olla määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

  • Mistä esteettömät todistajat?

Edunvalvontavaltuutukseen on tärkeää saada kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat samanaikaisesti läsnä, kun allekirjoitat valtakirjan. He todistavat, että sinä olet juuri se henkilö, joka on valtuutuksen tehnyt ja ymmärrät valtakirjan merkityksen.
Todistajien tarkemmat kelpoisuusvaatimukset

Jos olet valtakirjaa tehdessäsi hyvin iäkäs, sairasteleva tai saanut esimerkiksi muistisairauden diagnoosin, on hyvä hankkia valtuutuksen liitteeksi tuore lääkärintodistus todistukseksi siitä, että olet kykenevä tekemään asiakirjan. Tätä varten lääkärillä on olemassa erillinen lääkärinlausuntopohja.

  • Missä edunvalvontavaltuutusta säilytetään?

Edunvalvontavaltuutus kannattaa antaa säilytettäväksi tulevalle edunvalvontavaltuutetulle. Tärkeintä on, että asiakirja pysyy tallessa.

Miten edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön?

Edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön vain siinä tapauksessa, että et kykene enää itse hoitamaan asioitasi. Tämän jälkeen edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön seuraavasti:

  • Hoitavalta lääkäriltä pyydetään lausunto, jossa hän arvioi, onko valtuuttaja tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Lomake lääkärin lausuntoa varten löytyy täältä: Suomi.fi
  • Edunvalvontavaltuutettu vie alkuperäisen valtakirjan ja lääkärintodistuksen digi- ja väestötietovirastoon sekä täyttää lomakkeen, jolla edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista haetaan.
  • Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtakirjan tarkistettuaan, että asiakirjat ovat kunnossa ja edunvalvontavaltuutetulle on tarvetta.
  • Kun edunvalvontavaltuutus on digi- ja väestötietovirastossa vahvistettu, valtuutetun täytyy tehdä omaisuusluettelo virastoon valtuuttajan varoista ja veloista.
  • Vaikkei valtuutetulla ole tämän jälkeen tiliselvitysvelvollisuutta digi- ja väestötietovirastoon, hänen täytyy pitää kirjaa hoidetuista asioista. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta on hyvä ilmoittaa esimerkiksi pankkiin, Kelaan, vakuutusyhtiöön ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä valtakirjaan merkityille varahenkilöille.

Tässä artikkelissa asiantuntijana on käytetty Itä-Suomen Yliopiston vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja Henna Nikumaata. Alkuperäinen Kirsti Kuusterän artikkeli julkaistu 19.9.2019. Artikkeli päivitetty 31.1.2023, päivityksessä asiantuntijana käytetty Vanhustyön Keskusliiton juristi Sari Elomaata.