Kuva: Ilkka Vuorinen
Tulevaisuudessamme saattaa häämöttää aika, jolloin emme enää pysty huolehtimaan omista asioistamme. Oikeudellinen ennakointi on oman tulevaisuuden suunnittelua tällaisen tilanteen varalle. Tärkeimmät oikeudellisen ennakoinnin välineet ovat riittävän terveenä tehty edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto.
Henna Nikumaan on helppo löytää perusteluja oikeudellisen ennakoinnin tarpeellisuudelle. Hän on tehnyt pitkän uran vanhustenhuollon ja ikääntyvien oikeuksien parissa. Nikumaa on vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa.
Ikääntyvällä väestöllä oikeudellisen toimintakyvyn heikkenemisen syy on usein muistisairaus, jonka seurauksena toimintakyky heikkenee vähitellen ja asteittain. Nikumaa painottaa, että vanheneminen, ikä tai sairauden diagnoosi eivät sinällään poista kenenkään itsemääräämisoikeutta tai tee häntä oikeudellisesti toimintakyvyttömäksi.
Mitä on oikeudellinen ennakointi?
Oikeudellinen ennakointi on oman tulevaisuuden suunnittelua oikeudellisin keinoin sellaisen tilanteen varalle, ettet itse jostain syystä pysty hoitamaan asioitasi. Kun ilmaiset oman tahtosi etukäteen esimerkiksi hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella, voit varmistaa, että itsemääräämisoikeuttasi kunnioitetaan elämäsi loppuun saakka – vaikka oma toimintakyky heikkenisikin.
Näin teet edunvalvontavaltuutuksen
Näin teet hoitotahdon
Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto nopeuttavat ja helpottavat monia prosesseja. Viranomaisille ja hoitohenkilöstölle on selkeää, kenellä on valtuudet päättää asiakkaan tai potilaan puolesta ja hoitaa hänen asioitaan. Myös läheisten taakkaa usein helpottaa, kun sijaispäättäjä on selvillä ja tahto sekä talouden että hoidon suhteen ilmaistu. Asiakirjojen laatiminen ja niistä avoimesti keskusteleminen läheisten kanssa myös ennaltaehkäisee mahdollisia ristiriitoja perheenjäsenten kesken.
Lue myös: Asiakirjat kuoleman ennakointiin
Valtakirja vai edunvalvontavaltuutus?
Nikumaan mukaan valtakirjavaltuutus on hyvä keino delegoida väliaikaisesti oma päätösvalta luottamalleen ihmiselle. Hän kuitenkin painottaa, että valtakirjoja tehdessä olisi hyvä miettiä tarkasti, mihin tarkoitukseen valtakirjan antaa ja kuinka pitkään se on voimassa. Avoimia valtakirjoja hän ei varauksetta suosittele vanhuuteen varautumisen välineeksi.
Tärkeitä termejä
Valtakirjavaltuutus = Asiakirja, jolla voit valtuuttaa toisen toimimaan omasta puolestasi. Vanhuuteen varautumisen näkökulmasta valtakirjavaltuutusta käytetään tyypillisimmin pankkiasioiden hoitamisessa sekä viranomaisten luona asioinnissa. Valtakirjalla asiointia valvoo valtakirjan tehnyt henkilö itse, ei viranomainen. Valtakirja tulee voimaan heti ja on voimassa toistaiseksi, ellei valtakirjaan ole kirjattu sen voimassaoloaikaa. Jos valtakirjan tehneen toimintakyky heikkenee myöhemmin, voi olla, ettei valtakirja enää kelpaa toisen puolesta asiointiin. Varalle kannattaakin tehdä edunvalvontavaltuutus.
Avoin valtakirja = Valtakirja, jossa ei ole määritelty niitä asioita, joita valtuutus koskee. Ei suositella varauksetta vanhuuteen varautumiseen.
Yksilöity valtakirja = Valtakirja, jossa on yksilöity ne asiat, joissa haluat antaa toiselle vallan päättää omasta puolestasi. Myös valtuutetun nimi täytyy mainita.
Edunvalvontavaltuutus = Asiakirja, jolla nimeät, kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioitasi, jos et niitä ei jonain päivänä kykene enää itse hoitamaan. Tämä asiakirja tulee voimaan vasta tarvittaessa. Suositeltavaa jokaisen täysi-ikäisen tehdä.
Toimintakyvyn heikentymiseen varautuessa edunvalvontavaltuutus on valtakirjavaltuutusta suositeltavampi vaihtoehto. ”Vaikka tekisi pinon valtakirjoja niin monesti elämässä käy niin, että tulee eteen sellaisia asioita tai oikeustoimia, joihin ei ole huomannut valtakirjalla varautua tai valtakirja ei tilanteessa riitäkään.” Nikumaa kuvaa.
Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus – mitä eroa käytännössä?
Päämies = Henkilö, jonka etuja edunvalvoja on määrätty valvomaan.
Tilanteessa, jossa ihmisen oikeudellinen toimintakyky on heikentynyt, tarvitaan usein joku huolehtimaan hänen asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksella voit nimetä etukäteen tähän toimeen itse valitsemasi luottohenkilön. Jos et ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja tulee tilanne, että tarvitaan sijaispäättäjää, joudutaan sinulle silloin usein määräämään holhoustoimilain nojalla edunvalvoja (holhoustoimilaki 442/1999). Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voit välttää edunvalvonnan.
Monet kokevat edunvalvontavaltuutettuna toimimisen joustavammaksi ja edullisemmaksi kuin edunvalvonnan.
- Edunvalvontavaltuutukseen kirjataan usein laajat valtuudet, joilla edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa myös niin sanottuja henkilöä koskevia asioita – kuten hoivaan ja hoitoon liittyviä asioita. Edunvalvoja määrätään tavallisimmin hoitamaan vain talousasioita.
- Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata määräyksen antaa lahjoja, mutta edunvalvoja ei voi lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.
- Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata, kenelle valtuutettu voi kertoa tietoja. Edunvalvoja sen sijaan ei saa kertoa tietoa edes päämiehen läheisille, ellei päämies kykene lupaa antamaan.
- Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata luvan hoitaa kiinteistöasioita. Edunvalvojalle tämä on monimutkaista: merkittäviin oikeustoimiin on aina haettava digi- ja väestötietovirastolta maksullinen lupa.
- Edunvalvontavaltuutukseen ei liity velvollisuutta tehdä vuosittaista tiliselvitystä digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvojan on toimitettava vuosittainen tiliselvitys digi- ja väestötietovirastoon.
Vakuutus tulevaisuuden matkalle
Nikumaa on kirjannut tulevaisuuden toiveensa edunvalvontavaltuutukseen ja hoitotahtoon, mutta pitkästä kokemuksesta huolimatta asiakirjojen laatiminen vaati myös hänelle oman ajatustyönsä.
Miettiminen kuitenkin kannatti – Nikumaa vertaa edunvalvontavaltuutusta matkavakuutukseen: ”Kun läheiseni nyt tietävät miten toivon asioitani hoidettavan, on heidän taakkansa pienempi ja asiasta ei tarvitse stressata.”