Varmista tahtosi toteutuminen

Tulevaisuudessamme saattaa häämöttää aika, jolloin emme enää pysty huolehtimaan omista asioistamme. Vanhoina hyvinä aikoina läheisten puolesta asioiminen onnistui usein melko mutkattomasti, mutta nykyään asianmukaisiin asiakirjoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Oma tahto ja toiveet kannattaakin kirjata ajoissa ylös.

Henna Nikumaa on vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja tehnyt pitkän uran vanhustenhuollon ja ikääntyvien oikeuksien parissa. Muistisairaiden ihmisten autonomiaa tutkiva Nikumaa painottaa, että vanheneminen, ikä tai sairauden diagnoosi ei sinällään poista kenenkään itsemääräämisoikeutta tai tee häntä oikeudellisesti toimintakyvyttömäksi.

Ikääntyvällä väestöllä oikeudellisen toimintakyvyn heikkenemisen syy on usein muistisairaus, joiden seurauksena toimintakyky heikkenee vähitellen ja asteittain. Tyypillisesti henkilö menettää ensin kelpoisuuttaan hoitaa monimutkaisiksi koettuja tehtäviä kuten talouteen liittyviä asioita. Sen sijaan kyky päättää vähemmän monimutkaisista mutta arjen kannalta kenties hyvin merkityksellisistä asioista saattaa säilyä muistisairauden vaikeaan vaiheeseen asti.

Ilmaisemalla oman tahdon etukäteen esimerkiksi hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella, voi varmistaa, että omaa itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan elämän loppuun saakka – vaikka toimintakyky heikkenisikin.

Oikeudellisilla keinoilla ennakointia

Oikeudellisella ennakoinnilla tarkoitetaan Nikumaan mukaan oman tulevaisuuden suunnittelua oikeudellisin keinoin sellaisen tilanteen varalle, ettei itse jostain syystä pysty hoitamaan asioitaan. Tärkeimmät oikeudellisen ennakoinnin välineet ovat riittävän terveenä ollessa tehdyt valtakirjat ja hoitotahto.

Nikumaan on helppo löytää perusteluja oikeudellisen ennakoinnin tarpeellisuudelle. Huomisesta ei tiedä, joten asiakirjat kannattaa tehdä, jotta oma tahto tulee varmasti kuulluksi. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto nopeuttavat ja helpottavat monia prosesseja. Viranomaisille ja hoitohenkilöstölle on selkeää, kenellä on valtuudet päättää asiakkaan tai potilaan puolesta ja hoitaa hänen asioitaan.

Myös läheisten taakkaa usein helpottaa, kun sijaispäättäjä on selvillä ja tahto sekä talouden että hoidon suhteen ilmaistu. Asiakirjojen laatiminen ja niistä avoimesti keskusteleminen läheisten kanssa myös ennaltaehkäisee mahdollisia ristiriitoja perheenjäsenten kesken.

Valtakirjat ja edunvalvontavaltuutus

Nikumaan mukaan tavallinen valtakirjavaltuutus on hyvä keino delegoida oma päätösvalta luottamalleen ihmiselle. Vanhuuteen voi liittyä paljon hetkiä, jolloin tarvitaan väliaikaisesti joku muu hoitamaan asioita.

Nikumaa kuitenkin painottaa, että valtakirjoja tehdessä olisi hyvä miettiä tarkasti, mihin tarkoitukseen valtakirjan antaa ja kuinka pitkään se on voimassa. Avoimia valtakirjoja hän ei varauksetta suosittele vanhuuteen varautumisen välineeksi.

Hyvä on myös huomata, että niin sanotulla tavallisella valtakirjavaltuutuksella toimimista ei valvo viranomainen vaan valvontavastuu on valtakirjan tekijällä itsellään. ”Kun tekijän toimintakyky heikkenee, niin myös hänen kykynsä valvoa valtakirjan käyttäjän toimintaa heikkenee. Tämä voi olla riski valtuuttajan oikeusturvalle”, Nikumaa muistuttaa.

Toimintakyvyn heikentymiseen varautuessa  edunvalvontavaltuutus on valtakirjavaltuutusta suositeltavampi  vaihtoehto. ”Vaikka tekisi pinon valtakirjoja niin monesti elämässä käy niin, että tulee eteen sellaisia asioita tai oikeustoimia, joihin ei ole hoksannut valtakirjalla varautua tai valtakirja ei tilanteessa riitäkään.” Nikumaa kuvaa. Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja, jolla voi päättää kuka hoitaa asioita siinä vaiheessa, kun ei ole niitä itse kykenevä hoitamaan.

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus – iso ero käytännössä

Tilanteessa, jossa ihmisen oikeudellinen toimintakyky on heikentynyt, tarvitaan usein joku huolehtimaan hänen asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksella voi nimetä etukäteen tähän toimeen itse valitsemansa luottohenkilön. Jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja tulee tilanne, että tarvitaan sijaispäättäjää, joudutaan silloin usein määräämään holhoustoimilain nojalla edunvalvoja. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voi välttää edunvalvonnan.

Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen koetaan joustavammaksi ja edullisemmaksi kuin edunvalvonta.

  • Edunvalvontavaltuutukseen kirjataan usein laajat valtuudet, joilla edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa myös niin sanottuja henkilöä koskevia asioita – kuten hoivaan ja hoitoon liittyviä asioita. Edunvalvoja määrätään tavallisimmin hoitamaan vain talousasioita.
  • Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata määräyksen antaa lahjoja, mutta edunvalvoja ei voi lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.
  • Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata, kenelle valtuutettu voi kertoa tietoja. Edunvalvoja sen sijaan ei saa kertoa tietoa edes päämiehen läheisille, ellei päämies kykene lupaa antamaan.
  • Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata luvan hoitaa kiinteistöasioita. Edunvalvojalle tämä on monimutkaista: merkittäviin oikeustoimiin on aina haettava maistraatilta maksullinen lupa.
  • Edunvalvontavaltuutukseen ei liity velvollisuutta tehdä vuosittaista tiliselvitystä maistraattiin.

Vakuutus tulevaisuuden matkalle

Nikumaa on kirjannut tulevaisuuden toiveensa edunvalvontavaltuutukseen ja hoitotahtoon, mutta pitkästä kokemuksesta huolimatta asiakirjojen laatiminen vaati myös hänelle oman ajatustyönsä.

Miettiminen kuitenkin kannatti – Nikumaa vertaa edunvalvontavaltuutusta matkavakuutukseen: ”Kun läheiseni nyt tietävät miten toivon asioitani hoidettavan, on heidän taakkansa pienempi ja asiasta ei tarvitse stressata.”